Pohjalaisen ruoan puolesta
Pohjalaismaakunnat ja etenkin Etelä-Pohjanmaa on suomalaisen ruokaketjun merkittävä alue. Alueellamme tehdään lähes neljännes kaikesta Suomessa tuotetun ruoan liikevaihdosta. Olemme siis huomattavan tärkeässä roolissa Suomen sisällä.
Me jokainen tarvitsemme ruokaa. Syödä pitää pääsääntöisesti joka päivä. Toisille meistä se, mitä syömme on suoranainen ideologia. Saahan se näinkin olla. Kukin suhtautukoot intohimoilla, mihin haluaa kunhan antaa toisillekin vapauden valita omansa. Mitä kukin ruokanaan syö, olkoon jokaisen henkilökohtainen valinta.
Etenkin meille eteläpohjalaisille ruoka on paljon muutakin kuin hengissä pysymisen tai oman ideologian toteutusta. Se on tälle maakunnalle laajasti koko elämisen ehto. Eteläpohjalaisesta ruokaketjusta suoraan ja välillisesti syntyy kymmenien tuhansien ihmisten toimeentulo. Ketjussa, jossa laaja ja monipuolinen alkutuotantomme, maan merkittävimmät elintarviketeollisuuden yritykset sekä lopputuotteiden jakelun asiakkaille hoitava vähittäiskauppa ja ravintolat muodostavat kovan ytimen, on myös paljon muuta toimintaa. On älykästä teknologiaa tarjoavaa metalliteollisuutta, neuvontaa ja palveluja, kunnossapitoa, kuljetusta jne., joissa toimii lukuisia pieniä ja suuria yrityksiä sekä työskentelee tuhansia ihmisiä.
Kaiken tämän lisäksi pohjalaisella ruokaketjulla on merkittävä rooli Suomen huoltovarmuuden ja omavaraisuuden perustana. Olemme eläneet vuosia kuplassa, jossa omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkitys on päässyt unohtumaan. Venäjän hyökkäysota ja sen tuoma epävakaus on tärkeä muistutus oman elintarviketuotannon tärkeydestä.
Olen vakuuttunut, että nekin, jotka vielä äskettäin suhtautuivat kotimaisen ruoantuotannon merkitykseen vähätellen, ovat viimeisen vuoden aikana arvioineet suhtautumistaan uudelleen. Syystäkin.
Onkin tullut aika oikeasti varmistaa kotimaisen alkutuotannon tulevaisuus. Tällä hetkellä ruokaketjun tulonjako on pahasti vinoutunut. Koko ketjun alussa oleva alkutuotanto on ajautunut sellaiseen kustannuskriisiin, jossa monien muiden toimialojen toimijat olisivat jo heittäneet pyyhkeen kehään. Valitettavan moni tuottajakin on näin joutunut tekemään.
Kestävä keino tulonmuodostuksen oikeudenmukaiseen jakautumiseen on toimivat markkinat. Toimivat markkinat edellyttää tasavertaisia osapuolia ja kilpailun toimivuutta. Määräävät markkina-asemat ovat merkki markkinan toimimattomuudesta ja johtavat epäterveeseen kehitykseen. Poliittisten päättäjien roolina on huolehtia sellaisesta lainsäädännöstä, joka edistää aitoa ja reilua kilpailua. Jos tervettä kilpailua ei luonnostaan synny, on lainsäädännöllä rajattava liian hallitsevan osapuolen toimintaa ketjun jokaisessa osassa.
Reilun kilpailun kirittävä vaikutus pitää huolen myös siitä, että menestyvän toimijan on kyettävä jatkuvaan parantamiseen. Tehottomat joutuvat poistumaan markkinoilta.
Eteläpohjalainen ruokaketju on alueen yhteinen asia. Sen tulevaisuuden toimintaedellytysten eteen on syytä tehdä yhteistuumin kaikkien töitä. Kansanedustajat ovat keskeisessä roolissa toiminnan reunaehdoista säätäessään. On osattava nähdä kokonaisuus, alan merkityksen laajuus ja kestävät ratkaisut.
Kotimainen, puhdas, korkean laadun, ympäristön huomioiva, jäljitettävä ja vastuullinen ruoka meidän elinehto. Pidetään huoli, että sitä on jatkossakin saatavana.
Jyrki
