Vastuunkantajia (Ilkka 13.7.2015)



Viime keskiviikkona putosi suomalaisen matkapuhelinvalmistuksen viimeisin pommi. Jälleen kerran.

Salosta alkanut menestystarina päättyy Microsoftin toiminnan lopettamiseen kaupungissa. Tuloksena on kaupunkiseudulle toista tuhatta työtöntä kerrannaisvaikutuksineen, saman verran muualle maahan. Kova isku paikkakunnalle, joka vielä sulattelee edellisiäkin saneerauksia.

 

Valitettavasti tässäkin on kysymys yksinkertaisesti kannattamattoman liiketoiminnan lopettamisesta. Tappiollisena ostetun liiketoiminnan, jota ei uusi omistajakaan ole saanut kannattavaksi. Surullista etenkin jokaisen työnsä menettävän kannalta, mutta yrityksen näkökulmasta täysin ymmärrettävää.

 

Kommentit tapauksen jälkeen ovat olleet nekin järkyttäviä. On puhuttu petetyistä lupauksista, puuttuvasta yhteiskuntavastuusta ja irtisanomisten vaikeuttamisesta. Jäitä hattuun ehdotan.

 

Toiminnan kannattavaksi saamiseen pyrkiminen lienee ollut ainut lupaus. Tuskin globaali yritys kykenee juuri muuta lupaamaan. Tappiollisen toiminnan jatkamista muualta tulevilla tuloilla tukien ei kukaan yritystoimintaa ymmärtävä ja itselleen rehellinen voi odottaa. Kreikkalainen taloudenpito ei ole mahdollista.

Kannattamattoman toiminnan tukeminen on perusteltua hyvin harvoin. Välttämättömän tuotannon varmistaminen tai aidosti näköpiirissä olevan käänteen realisoituminen ovat tällaisia poikkeuksia. Muussa tapauksessa kyse on aina resurssien tuhlauksesta, pahimmillaan resurssien puutteesta paremmin tuottavissa kohteissa.

 

Yhteiskuntavastuunsa yritys kantaa, kun se kykenee toimimaan yhteiskunnan asettamat velvoitteet täyttäen, toimimaan sen jälkeen vielä kannattavasti, tuottamaan voittoa ja maksamaan veroja yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseen. Kaikki muu on vapaaehtoista hyvää yhteisölle. Nokia ja Microsoftkin ovat miljooniaan panostaneet myös vapaaehtoisiin muutosohjelmiin.

 

Matkapuhelintoiminnan alasajo jatkaa elinkeinorakenteemme murrosta. Isojen yritysten rooli suomalaisten työllistäjinä hiipuu, vastuu uuden työn tarjoamisesta on yhä isommalla joukolla yhä pienempiä yrityksiä. Uuden yrittäjyyden varaan perustavat nyt entiset kännykkäpaikkakunnat, kuten tekivät jo entiset paperitehdaspaikkakunnatkin. Muutos ei tapahdu yhdessä yössä. Tarvitaan asennemuutosta ja tukitoimiakin, etenkin rohkeita vastuunkantajia.

 

Nyt on huolehdittava, että korkean osaamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan tuntevat ammattilaiset näkevät yrittäjyyden mahdollisuutena. Poliittisilla päätöksillä on osoitettava suuntaa, joka vahvistaa uskoa riskinottoon, itsensä ja muidenkin työllistämiseen. Päinvastoin kuin jotkut huutavat, työn tarjoamisen kynnystä ei saa nostaa lisäkustannuksilla. Kykyä vastata kovenevaan kilpailuun pitää parantaa lisäämällä joustavuutta sinne, missä kilpailukyky tehdään - työn ääreen.

 

Korkea osaaminen ja sen jatkuva uudistaminen yhdistettynä joustavaan ja ketterään yrittäjyyteen on Suomen tulevaisuuden perusta. Maan hallituksen ohjelma vastaa ajan kuvaan hyvin. Sen käytännön toteuttaminen pitää aloittaa välittömästi. Aikaa menneen ajan kaltaisiin jahkailuihin kabinettipöytien ääressä ei nyt ole varaa.

 

Jyrki Mäkynen


Takaisin kirjoituksiin