Uudistamisen tiellä



Tuleva pääministeri, hallitustunnustelijan roolissa vielä sukkuloiva Juha Sipilä on ottanut vahvan otteen poliittisen johtamisen uudistamiseksi. Kansan selkeä tuki vaaleissa ei anna vain valtakirjaa toimia; se myös velvoittaa.

 

Sipilä laittoi heti tuulemaan hallituksen muodostamisessa. Kaksi samanaikaista neuvotteluprosessia tiiviillä aikataululla ja kovilla tavoitteilla viestii, ettei ainakaan kunnianhimoa puutu. Vaikka vappua vietettiinkin, olivat tippaleivän sekavuus ja karnevaalitunnelmat poissa, kun leppoisan jämäkkä insinööri pisti puolueet ja työelämän etujärjestöt vuokaavio-oppiin.

 

Meidän yrittäjien kannalta merkittävää oli, että Suomen Yrittäjät sai kutsun yhteiskuntasopimusneuvottelun osapuoleksi. Ensimmäistä kertaa siinä seurassa, jossa suomalaisen työelämän sääntelystä ja mahdollisuuksista päättämistä on totuttu pitämään saavutettuna etuna poliittisen järjestelmän hiljaisella hyväksynnällä. Otimme tämän arvostuksena ja vakavana viestinä ottaa yrittäjät aidosti mukaan sopimaan maan kilpailukyvyn ja kasvun ongelmien ratkaisemiseen. Jo oli aikakin!

 

Vakavasta yrityksestä huolimatta ei syntynyt yhteiskuntasopimusta. Ei yllättänyt ketään. Tämä pöytä toimi samoin kuin konsensuspolitiikka muutenkin. Ei tule vaikuttavia ja uudistavia ratkaisuja, kun ei ole kasvavaa kakkua, josta jakaa jokaiselle jotain hyvää. Mutta eihän tällaista sopimusta edes haikailtaisi, jos se kasvava kakku olisi pöydällä.

 

Neuvottelupöydän uudelleen virittämisestäkin jo puhutaan. Mikä on muuttunut viikossa? Hallituksen kokoonpano näyttää selvältä ja yhteinen tahtotila löytynyt. Toivottavasti se tahtotila sisältää myös päätöksen työmarkkinoiden uudistamisesta kilpailukyvyn löytämiseksi. Ilman tätä tahtotilaa uuden neuvottelupöydän koolle kutsuminen on mielestäni ajan haaskausta.

 

Jyrki Mäkynen


Takaisin kirjoituksiin