Nyt katse yrittäjiin ja pieniin yrityksiin (Yrittävä Lakeus 2/2014)



Kovin ovat olleet tylyjä viime aikojen tiedot taloutemme tilasta. Teollisuustuotanto jatkoi kaksi vuotta kestänyttä laskuaan myös tammikuussa. Kehitys oli vuoden takaiseen 7,5 % miinuksella ja edelliseenkin kuuhun 3,5 %. Vienti vastaavasti putosi vuoden takaiseen 9 %. Koko viime vuoden saldoksi jäi 2,3 mrd € kauppataseen alijäämä.

 

Talouskasvu ja talouden toimeliaisuus on vaatimatonta. Useiden yritystemme tuotteiden ja palvelujen kysyntä ei riitä kapasiteetin hyödyntämiseen kannattavasti ja tämä näkyy heikkenevänä työllisyystilanteena. Tämä kaikki on johtanut julkisen talouden voimakkaaseen velkaantumiseen, kun yhteiskunnan palvelut, etuudet ja tulosiirrot ovat mitoitettu nykyoloissa riittämättömälle tulopohjalle. Sopeutumiseen on käytetty lähes ainoastaan verojen ja muiden maksujen korotuksia, joka on entisestään leikannut kotimaista kysyntää. Pyörä pyörii nyt väärään suuntaan!

 

Syyt nykytilanteeseen ovat moninaisia ja lähtöisin kansainvälisiä. Keinot tilanteesta selviämiseksi ovat kuitenkin omissa käsissämme. Niiden on oltava jatkossa ehdottomasti jotakin muuta kuin jatkuvaa verojen kiristämistä.

 

Kasvu on mahdollinen

 

Ainut kestävä ja pitävä tapa tulojen lisäämiseen on vaikuttaa yritysten kasvun vahvistamiseen. Samaan aikaan on uskallettava tehdä päätöksiä luopua osasta yhteiskunnan tuottamista palveluista ja muista etuuksista. Kumpikaan yksin ei riitä, molempia tarvitaan.

 

Ikäviähän etujen leikkaamiset ovat, mutta nekin on vain tehtävä. Päättäjiksi tahtoneiden on nyt otettava saamansa luottamuksen mukainen vastuu. Paljon on sellaista, joka ei ole välttämätöntä ja jota ilmankin selvitään. On vain uskallettava päättää.

 

Talouskasvun nopeuttaminen tapahtuu tehokkaimmin pienten yritysten kannusteita ja mahdollisuuksia edistämällä. Näitä päätöksiä tarvitaan johdonmukaisesti kaikkialla, valtion tasolta kuntiin, kansanedustajista virkamiehiin.

 

Henkilöyhtiöille esitetty 5 % yrittäjävähennys olisi merkittävä kannustin pienemmille yrityksille, johon sisältyy iso kasvun ja työllistämisen potentiaali. Yrityksille on annettava enemmän vapauksia löytää luovia ratkaisuja uudistumiseen. Kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen käytettävät kehittämis-, tutkimus- ja osaamispanokset on kohdennettava myös pieniin yrityksiin. Julkisten panosten kohteena pitää olla muutkin kuin ’mediaseksikkäät’ hypetoimialat.

 

Yritysvaikutukset esiin

 

Yksinkertainen ja vaikuttava väline kunnissa tehtävien päätösten parantamiseksi on päätösten yritysvaikutusten arvioinnin käyttöönotto. Asia, josta on puhuttu vuosia, on yrittäjämaakuntien kunnissa luvattoman heikosti käytössä. Aikanaan täällä kehitetty mallia hyödynnetään menestyksellisesti monessa kunnassa muualla Suomessa.

 

Kysehän on hyvin helposta asiasta. Päätöksiä valmistelevien viranhaltioiden velvollisuus on osansa valmistelua laatia arvio päätöksen positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista alueen yrityksiin. Esiin nostettuina yritysvaikutukset voidaan tunnistaa ja päätettäessä huomioida parhaalla tavalla; vahvistaa positiivisia ja lieventää negatiivisia.

 

Alueemme paikallisyhdistysten yhteinen tavoite on, että tämän vuoden aikana kaikissa alueemme kunnissa aloitetaan systemaattinen päätösten yritysvaikutusten arviointi. Toivottavasti pohjalaiset kuntapäättäjätkin ovat nyt valmiita tarttumaan omaa toimintaa edistävän mallin käyttöönottoon.
Jyrki Mäkynen
puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät
jyrki.makynen@martela.fi


Takaisin kirjoituksiin