Mikä ihmeen Suomen malli?



Pääministeri Juha Sipilän hallitus linjasi viime viikolla, että osana kilpailukykysopimusta on kehitettävä palkanmuodostukseen niin sanottu Suomen malli. Suomeksi se tarkoittaa erityisesti sitä, että vientialat määrittäisivät palkkakehityksen. Eilen työmarkkinajärjestöt laativat siitä suuntaviivat hallitukselle, ja pääministeri Sipilä ilmoitti, että malli riittää hallitukselle.

 

Mutta mistä mallista me nyt puhummekaan? Julkisuuteen kerrottiin, että työmarkkinajärjestöt pääsivät asiasta yksimielisyyden ja tänään SAK:n hallitus hyväksyi mallin. Suomen malli kuitenkin pysyy visusti piilossa Suomalaisilta. Sen sisältöä ei ole julkistettu.

 

Tiedotusvälineet ovat olleet tyypilliseen työmarkkinatyyliin hyvin informoituja. Ne ovat kertoneet, että Suomen mallin neljä elementtiä ovat 1) kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukyky, 2) julkisen talouden kestävyys, 2) työllisyyden pitkäjänteinen tukeminen ja 4) tuottavuuden kehittyminen. Aivan oikea idea, sillä palkkaratkaisun pitää tukea kilpailukykyä.

 

Lisäksi on kerrottu, että Suomen mallin valmistelu alkaa vasta syksyllä, kun kilpailukykysopimus tulee voimaan. Siis jos tulee voimaan.

 

Tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että mitään Suomen mallia ei ole. On vain käsitys siitä, että sellainen voidaan ehkä rakentaa joskus myöhemmin. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n osallistuminen mallin rakentamiseen tuntuu oudolta. EK:han päätti viime marraskuussa syyskokouksessaan, ettei se tee tulopoliittisia ratkaisuja tämän vuoden huhtikuun lopun jälkeen. Eikö Suomen malli ole tulopoliittinen ratkaisu?

 

On myös hyvä kysymys, miten julkisuudessa esillä olleet Suomen mallin neljä elementtiä näkyvät käytännössä seuraavilla työmarkkinakierroksilla. Miten varmistetaan se, että työehtosopimusosapuolet eivät anna mallille piutpaut, kun palkkauksesta aletaan oikeasti neuvotella. Kysymyksiä on paljon ja vastauksia vähän.

 

Pääministeri Sipilä twiittasi eilen asiasta: ”Järjestöjen ehdotus Suomen malliin siirtymisestä riittää hallitukselle. Toteutuessaan tämä on iso rakenteellinen muutos. Tärkeä askel.” Taas joutuu kysymään, mihin malliin ollaan siirtymässä? Mihin ehdotus riittää?

 

Vastauksia kysymyksiin voi etsiä hallituksen omasta viime viikolla julkistetusta tiedotteesta: ”Hallitus kannustaa työmarkkinajärjestöjä edistämään paikallista sopimista kevään työmarkkinakierroksella. Mikäli paikallisessa sopimisessa edistytään hallituksen 17.2. kirjatun tavoitteen mukaisesti, hallitus ottaa tämän huomioon lopputulosta parantavana seikkana arvioidessaan hallitusohjelmassa mainittuja ehdollisia ansiotuloveron kevennyksiä. Tässä arvioinnissa annetaan painoa myös ns. Suomen neuvottelumallin selkiytymiselle. Suomen mallin tulisi täsmentyä siten, että se voidaan sisällyttää valtiovarainministeriön arvioihin julkisen talouden tilasta.”

 

Kaikkein selkein ja tarpeellisin hallituksen työmarkkinalinjaus on se, että paikallisessa sopimisessa on edistyttävä. Tähän hallitus rakensi veroporkkanan eli lupauksen ottaa paikallisen sopimisen eteneminen huomioon, kun se harkitsee ansiotuloveron alennuksia. Lisäksi painoa päätettiin antaa Suomen mallin selkiytymiselle.

 

Nyt pääministeri katsoo aivan ilmeisesti Suomen mallin selkiytyneen. Siitä huolimatta, että sen sisältöä ei ole olemassa tai ainakaan sellaista ei ole julkistettu. Siksi tällaisen ulkopuolisen tarkkailijan, 115 000 suomalaisen pk-yrityksen järjestön edustajan, on vaikea antaa mallille merkitystä kilpailukykysopimuksen ja hallituksen omien linjausten arvioinnissa. Joka tapauksessa on selvää, että paikallinen sopiminen ei ole vielä edistynyt lainkaan.

 

Koko asiasta voi tehdä ainakin sen johtopäätöksen, että hallituksen on syytä toteuttaa määrätietoisesti ja ryhdikkäästi ohjelmaansa sisältyviä työpaikkasopimisen edistämistä koskevia kirjauksia.

 

Työpaikkasopimisen lisääminen parantaisi varmasti taloutemme kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä turvaisi tehokkaasti palkansaajien myönteisen ansiokehityksen. Sen sijaan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyö saa koko ajan oudompia piirteitä ja vie hallitusta kauemmaksi ja kauemmaksi omasta hyvästä ohjelmastaan ja 120 000 uuden työpaikan tavoitteestaan.


Jyrki Mäkynen
puheenjohtaja
Suomen Yrittäjät


Takaisin kirjoituksiin