Liittokokous 2016



Arvoisat liittokokousedustajat, bästä förbundsmötedeltagare, hyvät yrittäjät, bästa föregare, hyvät naiset ja miehet, mina damer och herrar

 

Tervetuloa Suomen Yrittäjien 21. liittokokoukseen tänne Vaasaan. Välkomna till Företagarna i Finland tjugofösta Förbundsmöte här i Vasa.

 

 

Siitä on vierähtänyt jo 32 vuotta, kun edellisen kerran Vaasa on toiminut - silloin vielä SYKLin nimellä toimineen - yrittäjäliikkeen Liittokokouksen ja Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien isäntäkaupunkina. Tämä entinen kotikaupunkini, nykyisinkin yritykseni kotipaikkakunta Vaasa, on meren, kulttuurin, kansainvälisyyden, energian ja opiskelijoiden kaupunki sen lisäksi, että tämä on yrittäjien kaupunki. Ja totta kai Vaasa on se 80-luvun matkailuesitteen otsikosta legendaksi jäänyt - Suomen aurinkoisin kaupunki! Vaasa ja Mustasaari - jossa siis nyt olemme - ovat erinomainen paikka yrittäjäjärjestön vuoden tärkeimpään tapahtumaan.

 

 

Haluan esittää lämpimät kiitokset koko yrittäjäjärjestön ja kaikkien tänne tänä viikonloppuna kokoontuvien yrittäjien ja yhteistyökumppaneiden puolesta isäntäalueelle Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjille sekä Pohjanmaan Liitolle, Vaasan kaupungille ja Mustasaaren kunnalle. Tiedän, että alue on pannut parastaan näyttääkseen tälle yrittäjäjoukolle osaamisensa, mahdollisuutensa ja vieraanvaraisuutensa. Kiitos siis jo etukäteen.

 

 

Hyvät kuulijat,

 

Olemme viettäneet tätä vuotta nykymuotoisen yrittäjäjärjestön 20-vuotisjuhlavuotena. Juhlavuotta on vietetty yrittäjämäisesti pääosin työn merkeissä. 20-vuotisteema on näkynyt kaikessa toiminnassamme läpi vuoden. Erityisiä juhlavuoteen liittyviä tilaisuuksia ovat olleet keväällä järjestetty, menestyksellinen Suomen Suurin Yrittäjäristeily, jossa oli mukana n. 1700 yrittäjää ja yhteistyökumppania. Toinen tilaisuus, jossa juhlavuoden kunniaksi olimme poikkeuksellisen näyttävästi esillä oli kesän SuomiAreena Porissa, jossa Suomen Yrittäjät esiintyi yhdessä hyvinvointi- ja liikenteen toimialajärjestöjen kanssa. Kolmas tilaisuus oli yrittäjän päivänä 5.9. järjestetty yrittäjyyden juhla Finlandiatalolla, jota myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö kunnioitti läsnäolollaan.

 

 

Yrittäjät, yrittäjyys ja yrittäjien järjestö ovat olleet hyvin esillä kuluneena vuotena sekä tämän juhlavuoden että ajamiemme yrittäjien asioiden puolesta.

 

 

Ja hyvät liittokokousedustajat, niitä ajettavia asioita on riittänyt! Ja riittää vastakin!

 

 

Vuosi sitten, kun olimme koolla näissä merkeissä Vuokatissa, ajankohtaista talouspoliittista keskustelua hallitsi yhteiskuntasopimuksen - en edes muista monesko - kierros ja hallituksen kaavailemat pakkolait. Kuten varmasti hyvin muistatte, lauantai-illan juhlagaalan juhlapuhujan oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin keskeytti moneen kertaan yrittäjien raikuvat aplodit. Ministeri Lindström vakuutti päättäväisesti hallitusohjelman toteuttamista, ja etenkin sen keskeisintä ydintä - yrittäjyyden ja pk-yritysten toimintamahdollisuuksien parantamista, korostan ohjelman isoa kalaa - työmarkkinarakenteen muutosta ja aidon paikallisen sopimisen laajentamista.

 

 

Me tiedämme valitettavan hyvin, miten näiden puheiden kanssa kävi. Vuosi vaihtui ja samalla haihtui hallituksen päättäväisyys. Palattiin taka-askelin menneen ajan työmarkkinakorporaatioiden valtaan. Syntyi kiky-sopimus - sinällään oikean suuntainen sisällöltään, mutta ei lainkaan maamme rakenteellisiin ongelmiin puuttuva tai Suomen tilanteen korjaamiseksi riittävä sopimus. Tämän sopimuksen myötä hallitus antoi sitoa omat kätensä työmarkkinajärjestöjen köydellä tiukasti yhteen. Näin keskeinen osa talous- ja työllisyyspolitiikkaa on jälleen annettu työmarkkinajärjestöjen käsiin täysin toisenlaisista tavoitteista huolimatta.

 

 

Tuon keväisen kiky-väännön yhteydessähän nähtiin myös ennennäkemätön yritys saada meidät yrittäjät kuittaamaan ammattiyhdistysliikkeen marssi paraatiportista kaikkiin suomalaisiin pieniinkin yrityksiin, ns. luottamusmiespakko-tulkinnalla. Tuo päätös onnistuttiin torppaamaan kovasta painostuksesta huolimatta. Tuosta päätöksestä olen edelleen ylpeä. Jos tässä asiassa linjamme ei olisi pitänyt, ay-liike olisi saanut vahvan otteen suomalaisesta pk-kentästä. Järjestövalta olisi lisääntynyt jo nyt sietämättömästä tasosta edelleen. Kiitos tämän väännön yhteydessä tulleesta kentän vahvasta tuesta.

 

 

Kuten jo sanoin, tuossa kiky-sopimuksessa on toki hyvääkin. Se on pieni askel oikeaan suuntaan. Sitä ei voi kuitenkaan pitää ratkaisuna maamme talouden todellisiin ongelmiin, jotka ovat luonteeltaan rakenteellisia. Jos kiky-sopimuksen seurauksena on työmarkkinoiden kaikkien rakenteellisten uudistusten jäädyttäminen täksi eduskuntakaudeksi, sen hinta Suomelle on liian kallis hyötyynsä nähden.

 

 

Nyttemmin onkin jo varsin yleiseksi muodostunut käsitys, että hallituksen vaalikauden keskeisin tavoite - tavoite, joka on myös suomalaisten hyvinvoinnin kannalta aivan keskeinen - työllisyysasteen nosto 72 %, 100 000 uutta työpaikkaa, karkaa tällä politiikalla ja näillä päätöksillä (vai pitäisikö sanoa mieluummin päättämättömyydellä) tavoittamattomiin.

 

 

Tuorein näyttö tämän päätöksentekojärjestelmän kyvystä on tällä viikolla erimielisenä jätetty (hallituksen budjettiriihessään asettaman) työllisyystyöryhmän raportti. Kolmikantaisen työryhmän piti löytää keinot mahdollistaa 8 000 uuden työpaikan syntymiseen. Ei syntynyt yhteistä näkemystä. Onko taas niin, että kiky-sopimuksella uhaten hallitus painostetaan olemaan päättämättä mitään, ja kaikkien tärkeimpänä pitämä työllisyyden parantaminen jää järjestöjen konsensuksen vaalimisen jalkoihin. Ongelmat jää, mutta säilyypä sopu.

 

 

Tämä työllisyystyöryhmä-case on valitettavasti jälleen hyvä osoitus tämän työmarkkinajärjestövallan ja konsensuspolitiikan kyvystä ratkaista isoja asioita. Olemassa olevien omien intressiryhmien poteropuolustus ja yhteisen pienimmän nimittäjän päätöksentekologiikka, ei vain kykene tekemään välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia. Siksi ainut tie on normaalin parlamentaarisen päätöksenteon tie.

 

Hyvät yrittäjät,

 

 

juuri tästä syystä me emme voi luopua asiastamme: lakiin perustuvasta oikeudesta sopia toisin. Tämän lauseen jokainen kolme kohtaa ovat oleellisia: 1) lakiin perustuen (=demokratian keinoin) 2) sopia (=aidosti työpaikan osapuolten kesken) ja 3) toisin (laajasti eri työn tekemisen ehdoista työehtosopimuksesta poiketen).

 

 

Seuraava tähtäimemme on hallituksen puoliväliriihessä ensi keväällä. Lakiin perustuvan aidon työpaikkasopimisen merkittävä laajentaminen tulee olemaan puoliväliriihen kärkiasiamme, aivan kuten se oli viime viikolla julkaistun työllisyysohjelmammekin kärki.

 

 

 

Me siis edelleen uskomme maan hallituksen itselleen laatimaan ohjelmaan, ja tuemme ja kannustamme hallitusta ottamaan ja käyttämään sille suomalaisten antamaa valtaa. Enemmistöhallituksen poliittinen pääoma pitää uskaltaa käyttää isoihin uudistuksiin, eikä tuhlata sitä viimeaikaisen kaltaisiin pilkunpyörittelyihin.

 

 

Hyvät liittokokouksen osanottajat,

 

vaikka isot muutokset antavat vielä odottaa itseään, monissa asioissa vaikuttamisemme tulokset myös näkyvät. Haluan muistuttaa tässä muutamista.

 

 

Yksi tämän vuoden isoimmista asioista on ollut sote- ja maakuntauudistus. Asia on meille yrittäjille tärkeä monella tavalla; se on sitä sote-alan pienten yritysten toimintamahdollisuuksien osalta, vielä isommalle joukolle yrityksiä tavaroiden ja palvelujen toimittajana sekä meille kaikille palvelujen saatavuuden ja niiden kustannuskehityksen osalta.

 

 

Tämän hetkisiin poliittisiin linjauksiin suhtaudumme pääosin positiivisesti; sisältyyhän niihin ehdotuksiemme mukaisesti ehkä se kaikkein oleellisin eli laaja asiakkaiden valinnanvapaus perustason palveluissa.

 

 

Asia on kuitenkin edelleen hyvin akuutissa vaiheessa ja vaatii periksi antamatonta vaikuttamista monilla rintamilla - niin valtakunnallisesti kuin maakunnissakin - oikeiden ratkaisujen varmistamiseksi.

 

Verotuksen osalta tuloksista on syytä mainita etenkin pienimpien yritysten kannalta merkittävä esitys maksuperusteiseen arvonlisäveroon siirtymisen mahdollisuudesta ensi vuoden alusta samoin kuin toiminimi- ja henkilöyhtiöiden kannalta edellisen hallituskauden yhteisöveroalennusten kompensoiminen 5 % yrittäjävähennyksellä, joka on merkittävä tekijä jo oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

 

 

Työlainsäädännössäkin on hienoista liikettä oikeaan suuntaan, vaikka isot rakenteelliset uudistukset antavatkin vielä odottaa itseään. Ensi vuoden alussa astuvat voimaan muutokset, joilla koeaika pitenee, takaisinottovelvollisuus lyhenee ja myös määräaikaisia työsopimuksia voidaan tehdä pitkäaikaistyöttömän kanssa nykyistä helpommin. Olemme olleet mukana viemässä näitä uudistuksia eteenpäin ensin hallitusohjelmaan ja nyt myös toteutukseen. Näissäkin asioissa olisi kuitenkin tarvittu hallitukselta enemmän rohkeutta ja valitettavasti rohkeuden jarruttajana oli tässäkin kilpailukykysopimus.

 

 

Työmarkkinapuolelta haluan vielä nostaa esille periaatteellisesti tärkeän edistysaskeleen. SY on nimittäin pääsemässä mukaan Suomen kansalliseen valmisteluun kansainvälistä työjärjestöä ILO:a koskevissa asioissa. Suomi on kansainvälisen työjärjestön jäsen, joten ILO:n yleissopimuksilla on merkittävä rooli myös meidän työlainsäädäntömme taustalla ja sen kehittämisessä. Siksi on tärkeää, että pääsemme nyt vaikuttamaan valmisteluun ja Suomen kantoihin.

 

 

SY ei aikaisemmin ole ollut koskaan mukana tässä valmistelussa täysimääräisesti, vaan paikat on täytetty työmarkkinajärjestöjen edustajilla. Tämä on johtunut siitä, että SY:tä ei ole pidetty edustavana työnantajajärjestönä siitäkään huolimatta, että yli puolet kaikista Suomen 90 000 työnantajayrityksestä on meidän jäseniä. Asiassa on syksyn aikana käyty keskusteluja työ- ja elinkeinoministeriön ja EK:n kanssa, ja olemmekin ensi vuoden alusta lukien täysimääräisesti näiden asioiden valmistelussa mukana. Se on periaatteellisesti merkittävä asia.

 

 

Yritysten rahoitushaasteisiin vastaamiseksi on työskennelty monella rintamalla: kesäkuussa hyväksyttiin joukkorahoituslaki, pk-yritysten lainojen riskipainolievennyksen jatkamiseksi on vaikutettu suoraan komissioon ja asia näyttäisi etenevän, ja meidän aktiivisen vaikuttamien jälkeen onnistuttiin avaamaan väylä Euroopan strategisten investointien rahastoon ESIRiin.

 

 

Julkisten hankintojen lainsäädännön kokonaisuudistus on eduskunnan käsiteltävänä. Olemme vaikuttaneet ratkaisuihin EU-tasolla  ja Suomessa. EU-uudistus määritti pääsäännöksi hankintojen jakamisen osiin, asetti katon vaadittavalle liikevaihdolle ja edellytti jäsenmailta hankintojen valvontaa ja neuvonnan järjestämistä yrityksille. Meillä on hyvä mahdollisuus päästä toteuttamaan tätä yritysten neuvontaa oman hankinta-asiamiesverkostomme pohjalta. Kansallisia sääntöjä puolestaan kevennetään ja järkeistetään juuri kuten me edellytimme. Voi sanoa että tavoitteemme toteutuvat hyvin.

 

 

Koulutussopimuksen toteuttamisesta on tehty sitovat päätökset. Koulutussopimuksen tuominen oppisopimuksen rinnalle uudeksi, joustavaksi työssäoppimisen muodoksi on meidän ajatuksemme ja aloitteemme. Nyt se toteutuu.

 

 

Innovaatiosetelin kokeileminen on jo aloitettu. Aloitteen innovaatiosetelin käyttöönottamisesta teimme me. Halusimme yrittäjälähtöisempiä tapoja auttaa ja tukea pienten yritysten kehittämistoimintaa. Nyt ne toteutuvat.

 

 

Ja jos vielä nostan esiin jakamistalouden reilut pelisäännöt esimerkiksi liikennekaaren valmistelussa ja vanhemmuuden kustannusten tasaamisessa tapahtuneen ensimmäisen liikahduksen voi todeta tulosten kirjon osoittavan hyvin työmme moninaisuutta. Paljon muitakin mainitsemisen arvoisia asioita olisi ja etenkin asioita, jotka eivät julkisuudessa vielä näy, mutta muokkaavat maaperää asioiden muuttumiseksi tulevaisuudessa.

 

 

Hyvä liittokokousväki,

 

Isänmaamme tila on vakava. Viimeaikaisesta orastavasta kasvusta huolimatta, talous on polkenut paikallaan lähes kymmenen vuotta, yksityiset investoinnit kituvat, kilpailukyky korjaantuu, jos korjaantuu, toivottoman hitaasti, valtion velkaantuminen jatkuu, kestävyysvajeen umpeen kurominen on epärealistisella pohjalla, työttömien määrä on lähes puolimiljoonaa ja sen kustannukset jo yli 7 mrd €. Nykyisen menon aika on vääjäämättä loppumassa.

 

 

Suomen on haettava uusi suunta. Se uusi suunta ei voi olla mikään muu kuin sellainen, jossa yrittäjyyden ja yrittäjien ratkaisut ovat aivan keskeisiä. Ja hyvät yrittäjät, tämän suunnan löytymiseen meidän on pystyttävä vaikuttamaan entistä vahvemmin. Meidän on, samalla kun arvostelemme ja osoitamme epäkohtia, rohkeasti uskallettava esittää uudistavia ratkaisujamme osoittaaksemme, että me suomalaiset voimme itse vaikuttaa omaan tulevaisuuteemme. Ja se tulevaisuus, mitä me ratkaisuillamme rakennamme, on positiivisempi kaikille suomalaisille.

 

 

Siksi tämän meidän välineen, tämän yrittäjien järjestön, on oltava entistäkin paremmassa kunnossa.

 

Tähän haasteeseen vastaamiseksi olemme asettaneet itsellemme, arvojemme mukaisesti, rohkeita ja kunnianhimoisia uudistumistavoitteita. Siksi keskusjärjestön organisaatiota on viritetty uuteen asentoon ja sitä viritetään koko ajan. Sitä samaa viritystä tarvitaan koko järjestökokonaisuudessa, meidän kaikkien tekemisessä, eri toimijoiden välisessä yhteistyössä ja työnjaossa.

 

 

Se tarkoittaa jatkuvaa pyrkimystä toiminnan tehostamiseksi, tuloksellisuuden parantamiseksi, olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamiseksi ja uusien etsimiseksi, parhaiden käytäntöjen jakamiseksi.

 

 

Hyvät kuulijat

 

Kuluneen vuoden vapulta järjestöä yli 20 vuotta toimitusjohtajana palvellut Jussi Järventaus siirtyi erityistehtäviin jäädäkseen järjestön palveluksesta eläkkeelle tämän kuun lopussa.

 

 

Toimivan johdon vaihtumiseen sisältyy aina niin riskejä kuin mahdollisuuksiakin. Ensimmäisten kuukausien kokemuksen perusteella arvioni on, että me olemme onnistuneet muutoksen positiivisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Toukokuussa aloittanut uusi toimitusjohtajamme Mikael Pentikäinen on viidessä kuukaudessa päässyt erinomaisesti asioiden päälle. Järjestö toimii nyt juuri niin kuin se edellyttää muidenkin toimivan; uudistuu rohkeasti, innostaa parantamaan suorituksia, vaatii ja hakee ratkaisuja, rakentaa luottamusta.

 

 

Hyvät yrittäjät, juuri tällaista - ennakkoluulotonta, uudistavaa, ratkaisuillaan tulevaisuutta rakentavaa ja yhteistyötä tekevää, mutta aina yrittäjien eduista kiinnipitävää - järjestöä haluan olla jatkossakin omalta osaltani teidän kanssanne viemässä eteenpäin.

 

 

Hyvät liittokokousedustajat,

 

tämä järjestö on yrittäjien järjestö. Yrittäjien omilla varoillaan ylläpitämä, yrittäjien omia asioita ajamaan perustettu yrittäjien väline. Tämä on yrittäjäliike.

 

 

Tänään täällä Vaasassa, te käytätte järjestönne ylintä päätösvaltaa niin henkilövalinnoissa, toiminnan painopisteitä määritettäessä, kannanottoja antaessanne kuin tämän välineen resursseistakin päättäessänne.

 

Liittokokoukselle valmistellut asiat ovat käyneet läpi jälleen vakaat pohdinnat ja esitykset ovat tarkkaan harkittu kokonaisuus. Esitykset ovat saaneet yksimielisen hyväksynnän niin työvaliokunnan kuin hallituksenkin jokaiselta jäseneltä.

 

 

Toivon kokoukselta aktiivista keskustelua ja rakentavia päätöksiä yrittäjien edunvalvonnan ja palvelujen kehittämiseksi, joka on kuten hyvin tiedätte koko Suomen etu.

 

 

Vielä ennen kuin julistan kokouksen virallisesti avatuksi, haluan esittää kiitokseni kuluneesta vuodesta sekä erinomaisille jäsenyrittäjillemme, joiden varaan tämän järjestön toiminta perustuu, meidän laajalle luottamushenkilöjoukolle, joka tekee pyyteetöntä työtä kollegoidensa luottamuksella meidän kaikkien yrittäjien puolesta että henkilökunnallemme niin toimialajärjestöissä, alue- ja paikallisyhdistyksissä kuin keskustoimistossakin. Te kaikki teette erinomaista työtä.

 

 

Kiitos.


Takaisin kirjoituksiin