Konsensuspolitiikka ei riitä (Forum24)



Pääministeri Alexander Stubb totesi joulun alla Snellman-säätiön seminaarissa, että Suomessa ei ole kyetty tekemään tilanteeseemme nähden riittäviä päätöksiä riittävän ripeästi. Stubbin sormi osoittaa moneen suuntaan, mutta erityisesti harjoitettuun konsensuspolitiikkaan.

 

Pääministeri totesi saman kuin Evan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä runsas vuosi sitten Evan raportissa: konsensuspolitiikka ei enää toimi.

 

Olen samaa mieltä. Konsensuspolitiikka, joka synnyttää vain pienimmän yhteisen nimittäjän mukaisia ratkaisuja, ei tuota riittävää uudistumista. Kun osapuolilla on liiaksi puolustettavaa saavutetuissa eduissa, ei muutoksen välttämättömyyttä kyetä näkemään.

 

Konsensuspolitiikka on aikansa tuote. Konsensusajan merkittävä väline on ollut keskitetty tulopolitiikka, jonka juuret ovat sota- ja sotakorvausajoissa. Se on toiminut suljetussa, säännellyssä ja stabiilissa maailmassa. Kiistattomasti se on osoittanut toimimattomuutensa avoimessa ja globaalissa taloudessa. Erityisesti työmarkkinoiden jäykkyys on tämän politiikan tulosta.

 

Työmarkkinamme tarvitsevat uudenlaista joustavuutta, parempaa kykyä vastata yritysten markkinatilanteiden vaatimuksiin. Konsensuspöydästä näitä joustoja en usko löytyvän. Luotan edelleen suomalaiseen poliittiseen järjestelmään ja lainsäätäjien kykyyn kantaa vastuu koko Suomen edusta.

On siis aika löytää uudet keinot, uusi normaali, joka toimii tässä päivässä.

 

Uutta ei tarvitse keksiä, vaan paluu perustuslain mukaiseen päätöksentekoon myös työelämää koskevissa asioissa riittää. Maan hallituksen ja eduskunnan on käytettävä niille kuuluvaa päätöksentekovaltaa. Etujärjestöjen mukanaolo lainsäädännön valmistelussa on luonnollista ja kannatettavaa. Niiden näkemykset ja osaaminen on hyvä hyödyntää, mutta lopullista päätösvaltaa tai veto-oikeutta niillä ei pidä olla.

Rakentava ratkaisu uuteen työmarkkinanormaaliin perustuu lainsäädännön takaamaan oikeuteen sopia työpaikkakohtaisesti työehtosopimuksista poikkeavista ratkaisuista. Malli tuo päätökset sinne, missä asioita tehdään ja missä markkinoiden vaatimukset parhaiten tunnistetaan.

 

Työpaikkakohtaisen sopimisen malli rakentuu työntekijöiden ja työnantajien väliseen luottamukseen ja yhteisiin intresseihin. Uskon vakaasti, että malli toimii etenkin pienissä yrityksissä, joissa tunnetusti pelisäännöt ovat selvät, yhteishenki hyvä ja jokaisen tekijän panos on näkyvä ja vaikuttava. Malli sisältää myös perälaudan: jos ei sovita, noudatetaan yleisiä sopimuksia.

 

Ruotsalaiset ratkaisivat hallituskriisinsä vahvistamalla demokratiaa. Olisiko taas aika oppia länsinaapurilta: kunnioitetaan demokratiaa, mutta vaaditaan päätöksiä ja vastuunkantoa.

 

Jyrki Mäkynen

puheenjohtaja

Suomen Yrittäjät


Takaisin kirjoituksiin