Kauhajoen Yrittäjät 2012



Kauhajoen Yrittäjät 10.11.2012
Arvoisat yrittäjät, hyvät naiset ja miehet

Kasvun tarve on sisään rakennettu markkinatalouden ominaisuus. Ilman kasvua talous ei uudistu eikä kehity. Suomen talouden kasvun viime vuosikymmenien perusta ei ole entisensä. Avain tulevan kasvun aikaansaamiseksi on, että väistyvien yritysten ja toimialojen tilalle on löydyttävä ja rakennettava uusia. Talouden kasvun tulee kuitenkin rakentua kestävälle pohjalle. Keinotekoinen kasvu saa aikaan vain puhkeamista odottavan kuplan.

Euroalueella näin pääsi valitettavasti tapahtumaan ja tämä on johtanut kestämättömään tilanteeseen. Elintason nostaminen ilman todellista kasvupohjaa, julkisen talouden velkarahalla, ylivelkaannutti suuren osan Euroopasta. Rahoitusmarkkinat elivät silmät ummessa vuoteen 2007 asti. Ja tämän seurauksena markkinoiden reaktiot ovat sen jälkeen olleet ylisuuria, paniikinomaisia  -  globaalin maailman, yhtä ja samaa aikaa kaikkialla elävän talouden valitettava ominaisuus.

Talouden epävakaa kehitys on jatkunut jo neljättä vuotta ja talous on jatkanut yskimistään myös koko kuluvan vuoden. Euroopassa yritysten uskoa heikentää eurokriisin tuskallisen hidas ratkaiseminen. Ainoa asia mikä Euroopan taloustilanteessa näinä päivinä on ollut varmaa, on ollut tilanteen epävarmuus.

Kun tähän kaikkeen yhdistetään eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn heikentyminen sekä yrittäjyyden ja kasvuyritysten puute useissa maissa, Euroopan tulevaisuus näyttää enemmän kuin haasteelliselta. Tosiasia on, että Euroopan kriisi on pitkäaikainen ongelma, johon ei ole olemassa nopeaa tai halpaa ja helppoa ratkaisua.

Parista hyvästä uutisesta huolimatta orastanut optimismi maailmantalouden toipumisesta on niin ikään laantunut. Tuoreimmat indeksit osoittavat talousodotusten synkistyneen maailmanlaajuisesti. Tilannetta vaikeuttaa oleellisesti se, että maailmantalouden veturin, Yhdysvaltojen, talouden dynamiikkaa on jähmettänyt presidentinvaalit. Nyt, kun Yhdysvalloilla on uusvanha presidentti, olisi toivottavaa, että siellä tehtäisiin nopeasti uusia kasvua tukevia talouspoliittisia linjauksia. Maailmaa katsoo siis jälleen tuttuun veturiinsa, Yhdysvaltoihin.

Suomessa talousnäkymät ovat vahvemmat kuin useimmissa muissa maissa, mutta meilläkin kone yskii. Keväällä talouden kasvu pysähtyi lähes kokonaan ennustaen kotimarkkinoiden uskon hiipumista. Viennin vetoavun uupuessa kesällä törmättiin väistämättömään; talous alkoi supistua.

Meillä budjettiriihessä tehdyt veroratkaisut tarkoittavat sitä, että kotimarkkinoiden ostovoima hiipuu tulevana vuonna. Viennin käyntiin saaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä pienenä viennistä riippuvaisena taloutena tarvitsemme vientituloja. Meillä ei myöskään ole varaa pidempiaikaisesti tai pysyvästi vaarantaa talouden ulkoista tasapainoa eikä velkaantua liiallisesti.

Odotukset koneen käynnistymisen suhteen ovat vähintäänkin epäilevät. Tällä viikolla tulleet syyskuun vientitilastot kertovat karua kieltä; vienti laski vuoden takaisesta 8 % ja kauppatase on alkuvuoden ajalta jo 1,5 mrd € alijäämäinen. Nyt, jos koskaan tulisi tehdä rohkeita ratkaisuja, joilla investoinnit ja talous käynnistyisivät nousuun. Sen sijaan talouden ja yrittäjyyden ilmapiiri on käynyt entistä vaikeammaksi monien tehtyjen toimien seurauksena. Veroja on korotettu roimasti. Valitettavasti näillä päätöksillä talouteen ei saada nyt kipeästi kaivattua dynamiikkaa.

Mitä vero –ja talouslinjauksia viime aikoina onkaan tehty?

Kiristyvät verot:
- alv:n korotus
- tuloverotuksen kiristyminen
- kateusvero
- Yle-vero
- osinkoverotuksen kiristyminen
- polttoaineverotuksen kiristyminen
- autoveron kiristyminen
- pankkivero
- rahoitusmarkkinavero
- verottomat kilometrikorvaukset verolle

Muuta:
- rikkidirektiivi
- kaivosveroa suunnitellaan
- wind fall veroa suunnitellaan

Kaikki nämä linjaukset, päätökset tai työn alla olevat päätökset ovat omiaan heikentämään yritysten halua ja kykyä investoida, työllistää ja kasvaa. Näillä kaikilla aiheutetaan yrityksille isoja kustannusrasitteita ja kilpailukykymme heikkenee entisestään. Tämä on hyvin vakavaa, kun tiedetään viimeisen kolmen-neljän vuoden aikana tapahtunut kilpailukykymme suhteellinen heikkeneminen esimerkiksi yli 10 % suhteessa Euroopan talousmahtiin, Saksaan. Näistä päätöksistä puuttuvat myös kannustavuuden elementit. Talouden dynamiikka toimii näillä päätöksillä väärinpäin. Joskus olisi rohjettava ajatella, että verottamisessa vähemmän voisi olla enemmän  -  ajatusmalli, joka valtionvarainministeriössä ei tunnetusti ole suotuisaa maaperää löytänyt.

Ei siis ihme, että Suomessakin suhdannekuva loppuvuoden ja ensi vuoden osalta on muuttunut synkempään suuntaan. Edessä näyttää oleva toinen peräkkäinen vaisu talousvuosi.

Maailmataloudelle me emme voi juuri mitään tehdä, mutta edistääksemme pääsyä takaisin kasvu-uralle, meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta Euroopan velkakriisin hoidossa edistyttäisiin nopeammin, sillä velkakriisin pitkittyminen ja kotimaisen kysynnän kasvun hidastuminen pitävät pk-yritysten odotukset varovaisina.

Epävarma taloustilanne pidättelee kysyntää ja liikevaihtoa, mikä heijastuu selvästi yritysten kannattavuutta koskeviin odotuksiin, jotka ovat ensi vuodelle varsin matalat. Vain joka neljäs pk-yritys arvioi kannattavuutensa paranevan lähimmän vuoden aikana. Hyvissä talouden oloissa vastaava osuus on ollut noin 45 prosenttia.

Investoinnit pk-yrityksissä vähenevät ensi vuonna edelleen kaikilla päätoimialoilla. Vuodesta 2013 on tulossa toinen peräkkäinen investointien vähenemisen vuosi pk-yrityksissä. Vähenevät investoinnit uhkaavat syödä talouden pidemmän ajan kasvun, uudistumisen ja työllistämisen potentiaalia; tulevaa menestystä olisi rakennettava tämän päivän investoinneilla.

Talouden pitkittyneestä epävarmuudesta huolimatta lähes joka kymmenes pk-yritys ilmoittaa edelleen olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen ja 38 prosenttia suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan. Kasvuhalukkuus on edelleen selvästi kolmen vuoden takaista aikaa korkeampi. Vaisut talousnäkymät eivät ole romuttaneet pk-yritysten kasvuhalukkuutta.

Muuttuneen suhdannekuvan ja kannustamattoman talous –ja veropolitiikan seurauksena hallituksen taloustavoitteet uhkaavat karata tavoittamattomiin. Talouskasvun hidastuminen uhkaa hallituksen itselleen asettamia ehtoja, jotka laukaisevat lisäsäästöjen tai veronkiristyksen tarpeen. Mikäli näihin toimiin ajaudutaan, uhkaavat ne entisestään huonolta näyttävää lähitulevaisuutta.

Talous –ja veropolitiikassa tarvittaisiin nyt ahnaan verolinjan sijasta rohkeutta ja halua uudistua, sillä kaikissa tilanteissa aina löytyy myös uusia mahdollisuuksia, joista hyötyvät ne, joilla on kykyä aistia muutokset ajoissa, rohkeutta tarttua niihin ja kykyä muuttua nopeasti ajan vaatimusten mukaisesti. Tällaisia ovat pienet yritykset markkinoilla ja tällainen pitäisi myös Suomen olla globaalissa maailmassa.

Haluan vielä palata puheeni alussa esittämääni avainkysymykseen: uudet toimialat ja uudet yritykset. Konkreettiset yrittäjyyden kannustimet, kasvuyritysten toiminnan edistäminen ja investointien tukeminen ovat tärkeitä ja välttämättömiä toimia, mutta haluan korostaa vielä yleisen ilmapiirin merkittävää roolia näiden toimien rinnalla. Tällä tarkoitan riskinottoon kannustamista, menestymisen sallivaa ilmapiiriä, jopa yrittämisellä rikastumisen sallimista, mutta myös epäonnistumisen hyväksymistä. Tarkoitan ilmapiiriä, jossa ne, joilla on kyky ja taito luoda uutta ja uudistaa, haluavat ja uskaltavat viedä ideansa käytännön toiminnaksi ja riskilliseksi yritystoiminnaksi. Kyse on koko yhteiskunnan asiasta. Tahdon tilasta, jossa tavoitellaan ja kannustetaan uuden kasvun synnyttämistä. Tällaista yhteiskunnan ilmapiiriä meidän kaikkien tulee olla rakentamassa.


Kaikki voimavarat käyttöön – nuorille töitä

Ikääntyvä ja eläköityvä Suomi tarvitsee koko ajan lisää työntekijöitä. Samaan aikaan kymmeniätuhansia nuoria on työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella. Tähän ei ikääntyvällä Suomella ole varaa. Suomessa on 40 000 alle 30-vuotiasta vain peruskoulun varassa olevaa, jotka ovat työttömänä tai järjestelmien ulkopuolella olevia. Kaikkiaan pelkän peruskoulun varassa olevia 20-29 -vuotiaita on peräti 110 000.

Ja, joka vuosi 5000 peruskoulun lopettavaa jää vaille tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa, 4700 nuorta keskeyttää lukion ja 12 000 nuorta keskeyttää ammatillisen peruskoulutuksen. Nämä ovat hurjia lukuja. 40 000 syrjäytynyttä nuorta maksaa n. 300 milj. euroa/vuosi pelkästään yhteiskunnan maksamina tukina. Voi aiheellisesti kysyä, että onko meillä kansakuntana, äiteinä ja isinä varaa tähän?

Suomen Yrittäjillä, laajasti tästä yhteiskunnasta vastuuta kantavan joukon edustajalla, on ratkaisu siihen, miten kouluttamattomat ja usein syrjäytymisuhan alla olevat nuoret saadaan töihin. Koulutusta vailla oleville nuorille ei ole työpaikkoja avoimilla markkinoilla. Lisäksi tukiviidakot ja kannustinloukut hämärtävät nuorten käsitystä siitä, että työtä tekemällä voisi ansaita toimeentulon. ”Ei minun kannata ottaa työtä vastaan, koska menetän tuet” on usein kuultu peruste työstä kieltäytymiselle, jos sellaista tarjotaan.
Työnantaja puolestaan epäröi syrjäytymisvaarassa olevan nuoren palkkaamista sen takia, että nuorilla ei ole riittävää koulutusta eikä työelämässä tarvittavia valmiuksia, jotka vastaisivat TES:ien minimipalkan edellyttämää suoritustasoa. Riski on aivan liian suuri varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Yrittäjäjärjestö tarjoaa ratkaisuksi työelämän oppisopimusmallia. Siinä nuori voisi esimerkiksi kolmen vuoden aikana opetella työelämän taidot ja mahdollisen ammatin. Työnantaja palkkaisi nuoren oppisopimuspalkalla, joka olisi ensimmäisenä vuotena 30 prosenttia vastaavan TES:n minimipalkasta. Työstä saadun palkan ja TES:in minimipalkan ero korvattaisiin suoraan nuorelle maksettavalla koulutustuella. Työnantajan maksama osuus kasvaisi vuosittain ja nousisi viimeisenä vuonna yli minimipalkan, edellyttäen tietenkin taitojen ja työsuoritteen karttumista oppisopimusjakson aikana. Näin siis nuori ansaitsisi oppisopimusaikana kohtuullisen toimeentulon.

Kolmen vuoden yhtenäinen työjakso kasvattaa nuoren työelämän valmiuksia ja itseluottamusta varmasti enemmän kuin toimettomuus tai pätkä- ja silpputyöt, ja auttaa häntä selviytymään entistä paremmin tulevista työelämän haasteista. Myös työnantajat arvostavat kolmen vuoden yhtenäistä työjaksoa huomattavasti enemmän kuin lyhyitä työpätkiä.

Tällä mallilla tehtäisiin pienillekin yrityksille taloudellisesti mahdolliseksi ottaa nuoria töihin oppimaan itselleen ammatti. Samalla parannettaisiin yritysten mahdollisuuksia saada itselleen uusia työntekijöitä.    

Maan hallituksen tavoite ”Nollatoleranssi nuorisotyöttömyydelle” ei käytännössä ratkaise yhtään mitään. Tarvitaan konkreettisia tekoja. Lisäämällä vain työvoimaviranomaisten resursseja ei luoda yhtään uutta työpaikkaa, ei ainakaan pk-sektorille.

Nuorisotyöttömyyttä kannattaa yrittää poistaa tarjoamalla työtä, ei tukemalla työttömyyttä. Työelämän oppisopimusmallilla voidaan yhteiskunnan työllistämiseen käyttämiä varoja ohjata suoraan työn tekemisen kautta sekä työntekijöille että työnantajille.

Tämä malli on hyvä ja siitä hyötyisivät kaikki. No, te hyvin tiedätte ehdotuksemme saaneen vastaanoton ja ne tahot, jotka tätä vastustavat. Ideologioista ja silmät ummessa ajettavasta omien etujen tavoittelusta pitäisi kaikkien tulla pikaisesti tälle vuosituhannelle ja ryhtyä aidosti katsomaan ja ratkaisemaan kokonaisuuden, suomalaisen yhteiskunnan etuja.


Kunnallisvaaleissa ennätysmäärä läpimenneitä yrittäjiä – liki 2000 yrittäjävaltuutettua, EP Yrittäjien alueella 164

Toissa viikolla pidetyissä kunnallisvaaleissa puolueet asettivat ehdolle ennätysmäärän yrittäjäehdokkaita, liki 5 500 yrittäjäehdokasta. Valtuustoissa istuu nyt päättyvällä vaalikaudella yli tuhat yrittäjävaltuutettua. Asetimme tavoitteeksi tuon 1000 yrittäjävaltuutetun saamisen näissäkin vaaleissa vaan paremmin meni. Nyt Suomen kuntien ja kaupunkien valtuustoissa vaikuttaa lähes 2000 yrittäjävaltuutettua. Se on erittäin suuri määrä.

Täällä Etelä-Pohjanmaalla yrittäjät ovat perinteisesti olleet vahvasti mukana kunnallisessa päätöksenteossa. Nyt meillä istuu 111 yrittäjää valtuustoissa, joka on Suomen maakunnista suhteellisesti laskien korkein osuus. Tulevissa valtuustoissa yrittäjien määrä kasvaa 53:lla eli 164. Yrittäjien määrä siis kasvoi, vaikka samaan aikaan valtuutettujen kokonaismäärä laski eli suhteellinen kasvu oli vielä määrällistä suurempaa. Voimme siis todeta kuntalaisten luottavan yrittäjiin myös kunnallisina päättäjinä entistäkin vahvemmin.

Kuntavaaleissa ratkaistiin ja valittiin se porukka, joka kehittää suomalaisia kuntia seuraavat vuodet. Kunta on yksittäiselle yritykselle usein yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista. Lähes kaikilla kunnissa tehtävillä päätöksillä on vaikutuksia yritysten toimintaedellytyksiin ja toimintaympäristöön. Kuntien elinkeinopolitiikalla pystytään merkittävästi vaikuttamaan yritysten olosuhteisiin kunnan alueella.

Yrittäjäjärjestön ylivoimainen vahvuus verrattuna mihin tahansa muuhun organisaatioon ovat jokaiseen kuntaan ulottuva paikallisyhdistysverkosto ja kunnissa toimivat liki 2000 yrittäjävaltuutettua.

Vahva läsnäolo kunnissa antaa hyvät lähtökohdat kunnalliseen elinkeinopolitiikkaan vaikuttamiselle seuraavalla vaalikaudella

Yrittäjien yleisen viestin kunnille voisi kiteyttää kahteen pääasiaan. Jotta kunnat menestyvät jatkossa entistä paremmin on jokaisen suomalaisen kunnan lähivuosina panostettava entistä enemmän seuraavaan kahteen tekijään:

Omien verotulojen kasvattamiseen eli käytännössä elinkeinopolitiikan tehostamiseen. Se tarkoittaa palvelutuotannon uudelleenjärjestämiseen ts. ulkoistamista. Palveluihin on saatava tehoa ja laatua.

Samalla kuntien on kyettävä laittamaan menot kuriin. Velkaantumista ei voi jatkaa. Kuntien ja tulevien päättäjien on kyettävä priorisoimaan tehtävänsä.

Kuntatalouden haasteet tulevalla valtuustokaudella ovat todella mittavia. Mutta positiivisesti tulevaisuuteen katsovana uskon vahvasti meidän suomalaisten kehittävän tarvittavat ratkaisut. Siinä kehittämistyössä yrittäjäjärjestö ja yrittäjät haluavat olla rakentavasti mukana.

Eteläpohjalainen kuntakenttä kohtaa täysin samat haasteet kuin koko suomalainen kuntakenttäkin, pelkäänpä että vielä hieman ankarampana. Miksi näin? Meitä eteläpohjalaisia eivät mairittele seuraavat tilastotiedot: alueemme kuntien omien tulojen osuus kokonaistuloista on maakuntiemme kuntien keskiarvoista vähäisimpiä, tulevien vuosien huoltosuhde-ennusteemme ei myönteisimmissäkään kunnissa yllä maan keskiarvoon ja keskituloisen palkansaajaperheen maksamat kunnallisverot ovat maan kärkipäässä. Näiden kolmen tiedon lisäksi alueellamme ei ole kuin yksi kunta, joka on kuntien verotulojen tasauksessa maksajana, kaikkien muiden ollessa tasauksen saajina. Eli tiivistettynä: olemme ankarimpia verottajia ja erittäin riippuvaisia valtionosuus- ja tasausjärjestelmien tuloista, siis tuloista, joiden tulevaisuus ei ole omissa käsissämme.

Näistä edellä luetelluista syistä johtuen meillä, jos jossakin olisi pystyttävä pikaisesti tekemään päätöksiä ja käytännön toimia edellä esittämiini kahteen keskeiseen tekijään: tulojen kasvattamiseen eli tehokkaaseen elinkeinopolitiikkaan, joka kasvattaa yritystyöpaikkojen määrää ja menokuriin eli palvelujen tuottamisen tehokkuuteen ja tehtävien priorisointiin.

Hyvät yrittäjät,

Synkkenevistä talousnäkymistä huolimatta yrittäjä ajattelee asioita aina eteenpäin, positiivisesti. Me haluamme selvitä haasteista ja vaikeuksista voittajina. Voittamisen ja selviämisen halu on varmaankin yksi yrittäjän perusominaisuus. Haluamme myös rakentaa kasvua, luoda työtä ja toimeentuloa.

Samalla, kun tavoittelemme yrityksillemme menestystä ja voittoja, niin rakennamme myös Suomelle ja suomalaisille töitä ja siten koko suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Suomalaisten yritysten menestys on koko suomalaisen yhteiskunnan menestykseksi.


Takaisin kirjoituksiin