Kadonnutta kilpailukykyä palauttamaan (Yrittävä lakeus 4/2013)



Tältäkin vuodelta kesä alkaa olla osa muistoja. Toivon teidän saaneen nauttia suvesta kukin tavallanne.
Kesän kuluessa puheet maamme talouden tilasta ovat muuttuneet synkiksi. Yritystemme kadonnut kilpailukyky, vientimarkkinoiden kysynnän alavire, kustannusten nousu, yt-neuvottelut ja säästöohjelmat siellä täällä, velkakierre, jne  -  jokapäiväiset uutiset virittivät lomavaiheesta arkeen. Kun alkuvuodesta kyseltiin kriisitietoisuuden perään, nyt näyttävät puheet heittäneen toiseen äärilaitaan  -  ehkä jo liiaksikin.
Totta on, että maamme bkt makaa vuoden 2006 tasolla ja vaihtotase on negatiivinen, kotimainenkin kysyntä yskii. Tästä huolimatta palkat ovat jatkaneet nousuaan kilpailijamaitamme nopeammin, julkisen sektorin paisuminen jatkuu ja kansakunta elää velaksi. Eikä kyseessä ole pelkkä suhdanneongelma, vaan taustalla on kasvava julkisen sektorin kestävyysvaje.

 

Kaikesta tästä huolimatta suuri osa ongelmiemme ratkaisuista on omissa käsissämme. On vai todettava, että hienosäädön aika meni jo.

 

Ongelmien ollessa rakenteellisia, ovat ratkaisutkin oltava rakenteisiin vaikuttavia. Työvoiman tarjontaan on vaikutettava sosiaaliturvaa muuttamalla, työllisyysastetta on saatava ylös antamalla lisää ratkaisuvaltaa työsuhdeasioissa sinne, missä työtä tehdään eli yrityksiin sekä julkisen sektorin tehtävät ja koko on sopeutettava tähän päivään. Kyllä, tiedän päätösten olevan vaikeita silloin, kun olemassa olevaan, saavutettuun etuun kosketaan, mutta näillä päätöksillä rakennetaan tulevaisuutta ja lopetetaan lastemme kustannuksella eläminen.

 

Lomarahat ja pekkaset  -  tabuko

 

Kesän kuumimman puheenaiheen esitti SY:n toimitusjohtaja Jussi Järventaus ehdottamalla tekemättömästä työstä maksettavien korvausten vähentämistä. Pekkaspäivien ja lomarahan poistaminen tarkoittaisi noin 6 % leikkausta palkkakustannuksiin.

 

Järventauksen esitys sai täyslaidallisen ehdotuksen alas ampuvaa tulitusta etenkin muilta työmarkkinajärjestöiltä. Samaan hengenvetoon kuitenkin vaaditaan kilpailukykyä parantavia toimia.
Mistä tässä ehdotuksessa itse asiassa oli kysymys? Kyse oli tuottavan työajan ulkopuolisten kustannusten karsimisesta. Ehdotuksen kärki oli siinä, että maksetaan vain tehdystä työstä vaikka sitten nykyistä enemmän, mutta ei tekemättömästä työstä. Jussin ehdotus oli konkreettinen esitys peräänkuulutettuun kilpailukykymme parantamiseen.

 

Ei tässä ehdotuksessa mitään ennenkuulumatonta ole! Ennen euroaikaa näitä ongelmia hoidettiin markan devalvoinnilla; vajaan 20 % devalvointi käytännössä tarkoitti tätä ehdotusta vastaavaa kustannusleikkausta. Euroajassa kilpailukyvystä on huolehdittava itse.
Kilpailukyvyn eteen on nyt välttämätöntä tehdä ratkaisuja. Me yrittäjät odotamme poliittisten päättäjien hoitavan osansa yrittämisen olosuhteissa, me yrittäjät kyllä teemme osamme yrityksissämme.
Päättäväistä syksyä toivoen
Jyrki Mäkynen
puheenjohtaja

Kadonnutta kilpailukykyä palauttamaan 

Tältäkin vuodelta kesä alkaa olla osa muistoja. Toivon teidän saaneen nauttia suvesta kukin tavallanne.

Kesän kuluessa puheet maamme talouden tilasta ovat muuttuneet synkiksi. Yritystemme kadonnut kilpailukyky, vientimarkkinoiden kysynnän alavire, kustannusten nousu, yt-neuvottelut ja säästöohjelmat siellä täällä, velkakierre, jne - jokapäiväiset uutiset virittivät lomavaiheesta arkeen. Kun alkuvuodesta kyseltiin kriisitietoisuuden perään, nyt näyttävät puheet heittäneen toiseen äärilaitaan - ehkä jo liiaksikin.

Totta on, että maamme bkt makaa vuoden 2006 tasolla ja vaihtotase on negatiivinen, kotimainenkin kysyntä yskii. Tästä huolimatta palkat ovat jatkaneet nousuaan kilpailijamaitamme nopeammin, julkisen sektorin paisuminen jatkuu ja kansakunta elää velaksi. Eikä kyseessä ole pelkkä suhdanneongelma, vaan taustalla on kasvava julkisen sektorin kestävyysvaje.

Kaikesta tästä huolimatta suuri osa ongelmiemme ratkaisuista on omissa käsissämme. On vai todettava, että hienosäädön aika meni jo.

Ongelmien ollessa rakenteellisia, ovat ratkaisutkin oltava rakenteisiin vaikuttavia. Työvoiman tarjontaan on vaikutettava sosiaaliturvaa muuttamalla, työllisyysastetta on saatava ylös antamalla lisää ratkaisuvaltaa työsuhdeasioissa sinne, missä työtä tehdään eli yrityksiin sekä julkisen sektorin tehtävät ja koko on sopeutettava tähän päivään. Kyllä, tiedän päätösten olevan vaikeita silloin, kun olemassa olevaan, saavutettuun etuun kosketaan, mutta näillä päätöksillä rakennetaan tulevaisuutta ja lopetetaan lastemme kustannuksella eläminen.

Lomarahat ja pekkaset - tabuko 

Kesän kuumimman puheenaiheen esitti SY:n toimitusjohtaja Jussi Järventaus ehdottamalla tekemättömästä työstä maksettavien korvausten vähentämistä. Pekkaspäivien ja lomarahan poistaminen tarkoittaisi noin 6 % leikkausta palkkakustannuksiin.

Järventauksen esitys sai täyslaidallisen ehdotuksen alas ampuvaa tulitusta etenkin muilta työmarkkinajärjestöiltä. Samaan hengenvetoon kuitenkin vaaditaan kilpailukykyä parantavia toimia.

Mistä tässä ehdotuksessa itse asiassa oli kysymys? Kyse oli tuottavan työajan ulkopuolisten kustannusten karsimisesta. Ehdotuksen kärki oli siinä, että maksetaan vain tehdystä työstä vaikka sitten nykyistä enemmän, mutta ei tekemättömästä työstä. Jussin ehdotus oli konkreettinen esitys peräänkuulutettuun kilpailukykymme parantamiseen.

Ei tässä ehdotuksessa mitään ennenkuulumatonta ole! Ennen euroaikaa näitä ongelmia hoidettiin markan devalvoinnilla; vajaan 20 % devalvointi käytännössä tarkoitti tätä ehdotusta vastaavaa kustannusleikkausta. Euroajassa kilpailukyvystä on huolehdittava itse.

Kilpailukyvyn eteen on nyt välttämätöntä tehdä ratkaisuja. Me yrittäjät odotamme poliittisten päättäjien hoitavan osansa yrittämisen olosuhteissa, me yrittäjät kyllä teemme osamme yrityksissämme.

Päättäväistä syksyä toivoen

Jyrki Mäkynen

puheenjohtaja


Takaisin kirjoituksiin