Itte se aurinko pitää nostaa



Mikä on, ku ei aharista! Tuttu sanonta meille pohjalaisille.

 

Näinhän se yleensä on: silloin kun on hankalaa, ahdistaa ja kun asiat sujuu, ei ahdista. Miten me näihin olotiloihin sitten suhtaudutaan? Mikä on niiden vaikutus? Tyytyväisyys, lamaantuminen, toiminta?

Valitettavan usein niin meillä eteläpohjalaisilla kuin suomalaisilla yleensäkin, vasta ahdistus panee toimimaan. Tilanteen ollessa hyvä, jotenkin sitä on vaikea hakea uutta, katsoa tulevaisuuteen ja tehdä niitä ratkaisuja, joilla tuleva rakennetaan.

 

Moni meistä muistaa hyvin Helsingin Sanomien 90-luvun lopun kirjoituksen, jossa maakuntamme sai auringonlaskun tuomion. Tämä, ulkopuolelta tullut, ärsyke sai aikaan ahdistuksen. Ahdistus muuttui positiiviseksi toiminnaksi, yhteiseksi näkemykseksi ja uutta rakentaviksi teoiksi. Näiden hedelmiä on saanut nauttia niin eteläpohjanmaa kuin etenkin maakuntakeskus aina viime vuosiin saakka.

 

Aluetutkija Timo Aron tuoreimmat tilastot todistavat jo tiedettyä; Seinäjoki on vahvistanut asemaansa elinvoimaisten suomalaiskaupunkien joukossa. Olkoonkin, että absoluuttisesti ollaan perässä isoja kaupunkeja, on suhteellisen vahvistumisen kärkipaikka arvokas osoitus menneiden vuosien oikeista teoista.

On siis saatu elellä ahdistamattomuuden aikaa. Onko menneestä opittu ja katsottu tänä aikana riittävästi eteenpäin, uudistuttu? Valitettavasti en ole vakuuttunut. Paljon on toki tapahtunut ja joitakin isompiakin virityksiä on ollut, mutta enemmän on ollut syvällä rintaäänellä puhetta kuin tekoja.

 

SeAMK:n rehtori Tapio Varmola avasi keskustelun Etelä-Pohjanmaan tulevaisuudesta (Ilkka 13.1.) ja päätoimittaja Satu Takala asiaan ansiokkaasti tarttui (Ilkka 18.1.). Maakuntalehti kutsuu kaikki asiasta kiinnostuneet kirjastolle tulevaksi keskiviikoksi. Hyvä näin. Jostakin on lähdettävä.

 

Ensimmäisenä heräsivät tietysti, ne jotka nostavat syyttävää sormea, kaikista muista syitä löytävät ja menneen paremmin tekevät. Nämä kannattaa tässäkin kohtaa jättää omaan arvoonsa.

 

Alkaisiko nyt riittävän usealla olla riittävästi ahdistusta? Ilman ulkopuolisten ärsyttämistäkin? Mitä, jos nyt sanottaisiin ’ei tartte auttaa’ ja otetaan asioista itse kiinni?

 

Nyt tarvitaan näkemystä tulevasta. Tarvitaan ennakkoluulottomuutta. Tarvitaan toimintaa ja tekoja, jotka muuttavat olemassa olevaa. Tarvitaan riskinottokykyä ja kunnianhimoisia tavoitteita. Tarvitaan erilaisten intressien kokoamista yhteisten isojen asioiden taakse. Tarvitaan vastuunottajia ja tarvitaan johtajuutta.

Minä jaan täysin Varmolan näkemyksen koulutuksen, tutkimuksen, innovaatiotoiminnan sekä alueen yritystoiminnan ja yrittäjyyden tavoitetason nostamisesta. Ja korostan: jokaisessa edellä mainituissa. Punaisena lankana kaikessa tulee olla alueemme yritystoiminnan kasvu. Vain kannattavien ja kasvavien yritysten kautta syntyy uutta työtä, joka sen elinvoiman ja hyvinvoinnin antaa.

 

Maali tiedetään, yhteisymmärrys ja keinot pitää löytää ja aloittaa tekeminen. Asiat ovat omissa käsissämme - se auringon nostaminenkin.

 

Jyrki Mäkynen


Takaisin kirjoituksiin