Itsenäisyyden juhla 2012



Kunnioitetut yrittäjät, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja miehet

Minulla on ilo todeta jälleen kerran yrittäjien ja yrittäjien ystävien täyttäneen tämän Törnäväsalin lähes viimeistäkin paikkaa myöden näin Suomen itsenäisyyspäivän aattona. Kiitos teille, että olette kunnioittaneet kutsuamme ja saapuneet tähän jo perinteiseen Itsenäisyyden aaton juhlaamme. Haluan toivottaa teidät kaikki mitä lämpimimmin tervetulleeksi

.

Erityisesti haluan toivottaa tervetulleeksi mukaan juhlamme juhlapuhujan, sanomalehti Ilkan päätoimittaja Satu Takalan. Filosofian maisteri ja metsätalousinsinööri Satu Takala on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt tehdä merkittävän uran tiedotusalalla erilaisissa tehtävissä toimittajana, tuottajana ja toimitusjohtajana. Tämän vuoden elokuun alusta Satu Takala aloitti Ilkan vastaavana päätoimittajana, ensimmäisenä naisena tässä tehtävässä. Arvostamme kovasti, että olette mukana juhlassamme.

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien aluejärjestö on kutsunut tänään jo kymmenennen kerran jäsenyrittäjiämme ja yhteistyökumppaneitamme 5. joulukuuta juhlistamaan itsenäistä isänmaatamme. Tänä vuonna ohjelmaa on hieman uudistettu aikaisemmista vuosista. Tulemme tänään jakamaan ensimmäisen kerran tässä Itsenäisyyden aaton juhlassa myös Maakunnallisen Yrittäjä –palkinnon. Maakunnallinen Yrittäjä -palkinto on jaettu 31 edellistä kertaa alueemme Maakunnallisessa Yrittäjäjuhlassa (tai vastaavassa), joka tänä vuonna on siis yhdistetty tähän arvokkaaseen itsenäisyyden juhlaamme. Toivon, että olette samaa mieltä kanssani siitä, että tämä tilaisuus ja Maakunnallinen Yrittäjä –palkinnon jako sopivat mitä erinomaisimmin yhteen.

Hyvä juhlayleisö

Huomenna 6.12., vietämme Suomen 95. Itsenäisyyspäivää. 6. joulukuuta on päivä, joka on meille suomalaisille merkityksellinen päivä. Uskon, että moni teistäkin jakaa tämän saman tunteen kanssani: Isänmaan itsenäisyys on edelleen lähes kaiken muun ylittävä arvo. Tätä asiaa ei ole muuttanut globalisaatio eikä eurooppalainen integraatio, vaikka sillä jotkut ovat pelotelleet ja jotkut jopa toivoneet. Hyvä näin. Sillä lisääntyvän kansainvälistymisen myötä usein jopa kasvaa tarve kiinnittyä johonkin, johonkin joka on omaa ja pysyvää, joka tekee ihmisestä juurevan ja tunnistettavan muiden maailman kansalaisten keskuudessa. Isänmaa ja oma kansallinen identiteetti on juuri tätä perustaa.

Itsenäisyyspäivä on meille suomalaisille vakava ja arvokas juhla. Juhlimme itsenäisyyttämme meille hyvin luonteenomaisella tavalla. Vakavuus ja arvokkuus juontuvat todennäköisesti paljon itsenäisyytemme ajan historiasta, sen kriittisistä vuosista talvi- ja jatkosotien aikana.

Toisinaan kysellään sen perään, miksi itsenäisyytemme viettoon liittyy niin merkittävästi juuri nämä sotavuodet, miksi emme korosta enemmän itse itsenäistymisen aikaa tai hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen aikaa. Kysymys on sinällään varmasti ihan aiheellinen, mutta ainakin minulle vastaus on kovin itsestään selvä: vapauden säilyttäminen olosuhteissa, jossa 2. maailmansota jakoi Euroopan kahtia, nuoren kansakunnan eheytyminen yksituumaisesti puolustamaan omaa itsenäisyyttään, taistelu ylivoimaista vihollista vastaan, selviytyminen ja itsenäisyyden säilyttäminen ovat vertaistaan vailla oleva teko maailmassa. Näistä ajoista selviytyminen itsenäisenä kansakuntana on todellinen sankaritarina. Sotien jälkeiset vajaat viisi vuosikymmentä meillä oli aitiopaikka seurata sitä vaihtoehtoista kehityspolkua, mikä olisi ollut meidänkin kohtalomme, jos sotiemme veteraanit ja sen aikainen valtiojohto eivät olisi kyenneet pitämään pintaansa ja säilyttämään Suomea itsenäisenä valtiona.

Mielestäni tätä maata puolustaneiden veteraanien uhraus itsenäisen Isänmaan säilyttämiseksi on niin arvokas lahja, että se ansaitsee erityisen kunnioituksen itsenäisyytemme juhlinnassa, ja meidän on huolehdittava tämän perinnön siirtymisestä myös seuraaville sukupolville.

Tämä ei tarkoita sitä, ettei itsenäisen isänmaan juhlimisessa olisi paljon muutakin. Nämä tapahtumat ovat kuitenkin aivan keskeiseltä osaltaan luoneet pohjan siihen kaikkeen muuhun, mitä itsenäisyys meille on mahdollistanut ja mitä itsenäisyys tänä päivänä tarkoittaa. Aivan kuten eilen Seinäjoen Niemistön koulun alaluokkien oppilaat totesivat koulun Itsenäisyysjuhlan yhteydessä tehdyssä radiohaastattelussa siihen, mitä se itsenäisyys oikein on. Lapset vastasivat: oma lippu, oma kansallislaulu, oman kieli, mahdollisuus päättää omista asioista. Sitähän se itsenäisyys on meille mahdollistanut: vapautta, laajaa tasa-arvoa, taloudellista hyvinvointia, tasa-arvoista, mutta maailman huippuja tuottavaa koulujärjestelmää, yksilöä kunnioittavaa yhteisöä, vakaata ja korkeatasoista toimintaympäristö yritystoiminnalle ja yrittämiselle, suomalaisesta luonteesta ja luonnosta nousevaa suomalaista kulttuuria jne. Nämä kaikki ovat olleet mahdollisia toteuttaa itsenäisenä kansakuntana, omasta tahdosta ja kyvyistä lähtien. Näin ei olisi, jos me emme olisi vapaa, itsenäinen kansakunta.

Hyvät kuulijat

Itsenäistymisen ja etenkin itsenäisyyden säilyttämisen sankaritarina muuttui itsenäisten suomalaisten naisten ja miesten tekojen myötä menestystarinaksi nousulla maailman maiden kärkijoukkoon niin taloudellisessa hyvinvoinnissa kuin sivistyksessä ja kulttuurissakin. Se ei ole kuitenkaan tarina, jossa asiat olisivat pudonneet syliimme itsestään, valittaen tai vaatien, vaan toimien ja tehden.

Me suomalaiset olemme saaneet elää jo kohta 70 vuotta rauhan aikaa. Vaikka maailma ei tänä seitsemän vuosikymmenenä ole miksikään rauhan tyyssijaksi muuttunutkaan, en näe näköpiirissä olevana aikana maamme itsenäisyyden olevan uhattuna sen alueellisen koskemattomuuden osalta. (Ei, älkää luulko, että sanon tämän siksi, että näkisin esimerkiksi puolustusvoimat tarpeettomina. Ei todellakaan. Jokaista maata puolustetaan asevoimilla, omilla tai vierailla - Suomen kohdalla ehdottomasti omilla.)

Paineet omaan päätösvaltaan, riippumattomuuteen ja itsenäisyyteen tulevatkin nykymaailmassa todennäköisemmin muulla tavoin kuin aseistettuna vihollisena maamme rajoilla. Valitettavana esimerkkinä itsenäisen valtion itsenäisyyden rajoituksesta ovat eurooppalaiset ylivelkaantuneet valtiot. Maat, jotka elivät liian pitkään yli varojensa, täysin epäterveellä taloudellisella pohjalla.

Suomen ja suomalaisten tilanne tässä kriisissä on ollut vastuullisen poliittisen linjan näyttäminen. Pieni pohjoinen maa on toiminut kokoaan huomattavasti suuremmassa roolissa, käyttänyt painoarvoa, joka ansaitaan vain tekojen kautta. Suomi ja suomalaiset ovat näyttäneet omilla teoillaan, miten vastuullisesti asioitaan hoitavan maan on toimittava.

Aikaisempi menestys ei itsessään takaa Suomellekaan nopeasti muuttuvassa globaalissa maailmassa tulevaa menestystä; se on hankittava aina uudelleen ja uudelleen. Maailman myllerrykselle me emme kovin paljon itse voi tehdä, mutta vain me itse voimme huolehtia siitä kyvystä, jolla näihin muutoksiin vastaamme.

Vain sopeutumalla ja uudistumalla olemme kyenneet pohjoisena, idän ja lännen välissä olevana pienenä kansakuntana säilyttämään niin itsenäisyytemme kuin korkean hyvinvointimmekin. Tästä on tämän päivän itsenäisyydessä kysymys niin meillä kuin muissakin Euroopan maissa; kyvystä uudistua ja kyvystä sopeutua muuttuvaan maailmaan siten, että menestymme kansainvälisessä kilpailussa ja kykenemme huolehtimaan omista asioistamme niin uskottavasti, että muiden luottamus säilyy. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan koko pientä kansakuntaamme yksituumaisena ja yhteisen hyvän ymmärtävinä.

Me yrittäjät ja yrittäjävetoiset pienet- ja keskisuuret yritykset olemme yhä keskeisempi osa tätä kokonaisuutta. Yrittäjien merkitys suomalaisen yhteiskunnan taloudellisen hyvinvoinnin perustana on vahvistunut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana merkittävästi. Tämä näkyy etenkin suomalaisten työllistämisen vastuun siirtymisenä nimenomaan pienille yrityksille. Isänmaansa tunnustava, kasvollinen yritystoiminta, joka katsoo asioita pidemmälle kuin meneillään olevaan kvartaaliin ja on kiinnittynyt ympäröivään yhteisöönsä ja joka haluaa ahnaasti, mutta vastuullisesti kehittyä ja kasvattaa liiketoimintaansa, ja jonka edut ovat yhtenevät koko suomalaisen yhteiskunnan kanssa, on siis yhä merkittävämpi osa elinkeinoelämäämme, ja jonka varaan tuleva kehitys tulee rakentumaan. Siksi isänmaan hyvinvoinnista huolta kantavien päättäjien on kuunneltava entistä tarkemmin yrittäjien ääntä, siksi yrittämisen kilpailukykyisistä olosuhteista on huolehdittava ja siksi koko yhteiskunnan on toimittava kuten yrittäjien - toimittava ajan vaatimusten mukaan, maltettava luopua jostakin saadakseen jotain tilalle, uskallettava uudistua ja kannustaa vastuunottamista ja riskin kantamista.

Hyvät kuulijat

Tulevaisuus näyttää kovin haasteiden täyttämältä. Ja sitä se varmasti onkin. Olen kuitenkin toiveikas. Tässä maassa on aina toimittu vastuullisesti, isänmaan ja koko kansakunnan hyvää ajatellen. Meihin yrittäjiin luotetaan ja meidän varaan lasketaan paljon, eikä suotta. Olemme tottuneet ottamaan vastuuta ja kantamaan sitä, laajemminkin kuin vain itsestämme. Yrittäjyyttä ei ole ilman itsenäisyyttä ja tulevaisuudessa pienen maan itsenäisyyttä ei ole ilman yrittäjyyttä. Tämä kohtalonyhteys yhdistää meidät yrittäjät yhä tiiviimmin omaan isänmaahamme.

Näillä ajatuksilla haluan toivottaa teille kaikille omasta ja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien puolesta hyvää itsenäisyyspäivän aattoa, tulevaa huomista itsenäisyyspäivää ja toivottaa teidät vielä kerran tervetulleeksi juhlimaan itsenäistä isänmaatamme.


Takaisin kirjoituksiin