Itsenäisyyden Juhla 2013



Kunnioitetut yrittäjät, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja hyvät miehet

 

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien aluejärjestö on kutsunut tänään jo 11. kerran jäsenyrittäjiämme ja yhteistyökumppaneitamme juhlistamaan itsenäistä isänmaatamme näin itsenäisyyspäivän aattona. Ilolla tervehdin tätä täyttä Törnäväsalia; kiitos teille hyvät juhlavieraat, että olette läsnäolollanne tekemässä tästä juhlasta arvoisensa. Olkaa siis kaikki mitä lämpimimmin tervetulleita.

 

Erityisesti haluan toivottaa tervetulleeksi juhlamme juhlapuhujan yrittäjä, kansanedustaja, puheenjohtaja Juha Sipilän. Juha Sipilä on ensimmäisen kauden kansanedustaja Pohjois-Pohjanmaalta Kempeleeltä, joka on politiikkaan ryhtyessään noussut raketin lailla politiikan huipulle. Hänet valittiin viime kesänä, runsaan vuoden eduskuntatyön jälkeen puolueensa puheenjohtajaksi. Ennen politiikkaan siirtymistä Juha Sipilällä on takanaan menestyksellinen kasvuyrittäjä- ja yritysjohtajaura. Yrittäjäksi Sipilän tie johti MBO-kaupalla radiotaajuuskomponentteja valmistavassa Solitra Oy:ssä ja myöhemmin perustamassaan Fortel Invest Oy:ssä. Tiedämme, että viime aikojen yhdelle politiikan vetovoimaisimmalle henkilölle kysyntää on varmasti enemmän kuin riittämiin, ja siksi olemmekin hyvin tyytyväisiä, että kunnioitatte juhlaamme osallistumisellanne. Olkaa lämpimästi tervetullut suomalaiseen yrittäjyyden maakuntaan ja tähän juhlaamme.
Viime vuonna alkaneen perinteen mukaisesti, tulemme tänään jakamaan tässä Itsenäisyyden aaton juhlassa myös Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien Maakunnallisen Yrittäjä –palkinnon. Yrittäjäpalkinnon jako saa tässä juhlassa arvoisensa puitteet. Menestyksestään palkittujen eteläpohjalaisten yritysten ketjuun tulee tänään jatkoa kahden palkittavan yrityksen verran.

 

Hyvä juhlaväki

 

Huomenna, joulukuun 6. päivä, meillä on jälleen ilo juhlia itsenäistä Suomea, isänmaamme 96. itsenäisyyspäivänä. Kiitollisena, kunnioituksella ja ylpeydellä voimme jälleen tätä juhlaa viettää. Kiitollisena meitä edeltävien sukupolvien valinnoille ja työlle, kunnioituksella heidän uhrauksilleen ja ylpeydellä siitä, miten hyvän maan olemme saaneet isänmaaksemme.

 

Vaikka kaikkina aikoina, niin nykypäivässäkin, edessämme on haasteita ja ratkaistavia ongelmia, asioita, joiden ylitse meneminen tuntuu joskus vaativan suuria uhrauksia, on itsenäisyyspäivän aikana helppo erottaa pienet asiat isoista. Pysähtyessäni katsomaan tämän päivän Suomea, maailman huippua edustavaa demokraattista, tasa-arvoista, vapaata ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa, sen nuorta historiaa ja nousua itsenäisten kansakuntien aateliin, en voi olla ohittamatta itsenäisyyden aikamme merkittävimpänä asiana 1930- ja -40-luvun vaihteen vuosista selviytymistä. Näinhän se meille suomalaisille valtaosaltaan on; talvi- ja jatkosodat ovat Venäjästä irtautumisen rinnalla itsenäisyytemme ydintä.

 

Eivät kyselleet saavutettujen etujensa tai työpanoksensa arvon perään noina vuosina ne 600 000 miestä ja 100 000 naista, jotka isänmaan itsenäisyyden puolesta sotiin osallistuivat. Kun isänmaa tarvitsi, kutsuun vastattiin. Nuorimmat vasta 17-vuotiaina, lähes 90 000 tuolle matkalle jääneenä, lähes 200 000 sotavamman kanssa palanneina, kymmenien tuhansien leskien ja orpojen sekä yli puolen miljoonan kodittomaksi jääneen joukkoon. Tänä päivänä keskuudessamme elää yhä 34 000 sotiemme veteraania, joiden keski-ikä on jo kunnioitettavat 90-vuotta. Tulevina vuosina tämä arvokas joukko entistä nopeammin pienenee ja ennen pitkää poistuu tästä maailmasta. Luoja meitä varjelkoot, ettemme uusia sotaveteraanien sukupolvia koskaan enää olisi pakotettuja tähän maahan synnyttämään. Sotiemme veteraanien uhrauksen arvo on mittaamaton ja sen tulee olla, se on meidän ja tulevien sukupolvien tehtävä, sen tulee olla unohtumaton. Historiansa tunteva, tunnustava ja arvostava rakentaa tulevaisuuttaankin kovalle pohjalle.

 

Hyvä juhlayleisö

 

Arvokkaimmasta lahjasta on pidettävä hyvää huolta. Sen hyvinvoinnin, sen arvon säilymiseksi on tehtävä jatkuvasti työtä. Yhä pienenevässä maailmassa kilvoittelu hyvinvoinnista on jatkuvaa. Suurin osa maailman kansakunnista vasta tavoittelee sitä samaa asemaa, jonka me omalla työllämme olemme saavuttaneet. Aivan kuten meille aikanaan, muiden tavoittaminen on merkittävä kannustin tekemään yhä enemmän työtä oman asemansa parantamiseksi. Meille, joilla on jo hyvin, se ei olekaan niin helppoa. Tästä johtuen asema nykyisenlaisena hyvinvointivaltiona ei ole lainkaan itsestään selvää.

 

Aivan kuten hyvinvointi myös tämän päivän itsenäisyys on riippuvainen kyvystämme huolehtia taloudestamme. Yhdentyneessä maailmassa Suomi ja me suomalaiset olemme olleet merkittävä hyötyjä; olemme hankkineet yhteisestä hyvästä selvästi kokoamme suuremman osan. Pienenä, yhtenäisenä ja yhteistyökykyisenä kansakuntana olemme kyenneet aina sopeutumaan kulloisissakin haasteissa nopeasti ja löytäneet itseämme hyödyntäneet mahdollisuudet. Kiitos tästä kuuluu laajasti suomalaisille; työtä yhteisen hyvän eteen ovat tehneet niin viisaat poliittiset johtajat, virkamiehet, elinkeinoelämä ja yrittäjät kuin työntekijätkin. Tämä maa on kyennyt aina vaikeina aikoina löytämään yhteisen ymmärryksen ja hyväksymään kipeätkin ratkaisut tulevaisuutensa turvaamiseksi.

 

Ovatko asiat jotenkin tältä osin muuttuneet? Vaikka välillä siltä näyttää, en jaksa siihen millään uskoa.  Menneet vuosikymmenet ovat olleet meille suomalaisille  -  lukuun ottamatta -90 luvun alun ja 2000-luvun lopun lamoja  -  pääosin menestyksen aikoja. Aikoina, jolloin isot ongelmat puuttuvat, on helppo tehdä pienistä asioista näyttäviä erimielisyyksiä. Tälle ajalle on kovin tyypillistä hankkia itselleen suurta huomiota olemalla kaikkea vastaan. Eikä siitä nyt sinänsä ole haittaa ja vaaraa olekaan, kunhan ymmärretään jättää ne omaan arvoonsa. Arvioni mukaan, Suomi alkaa lähestyä hyvää vauhtia sitä kohtaa, jossa kansallista yksituumaisuutta ja yhteistyökykyä taas tarvitaan enemmän kuin aikoihin. Viime vuosien taloudellinen kehitys, maailmanlaajuinen työnjako ja ikärakenteemme muutos haastavat meidät uudistamaan koko yhteiskuntaamme. Yleisesti hyväksytty ja yhteinen tavoitteemme pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta on päivitettävä tähän päivään ja sen kyky toimia tämän päivän kilpailussa on varmistettava uudistamalla koko yhteiskunnan pelisääntöjä. Kyse on yhteiskunnan ja yksilön vastuunjaosta, vastuunottamisesta itsestään ja läheisistään, sääntöjen ja velvoitteiden uudelleen arvioinnista, ja kyse on arvostuksen, vallan ja vapauden antamista myös sinne, missä yhteinen hyvä ja hyvinvointi tehdään.

 

Hyvät yrittäjät

 

Teidän merkityksenne suomalaiselle yhteiskunnalle on korvaamaton. Teidän merkitys on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana vahvistunut entisestään. Pienet ja keskisuuret suomalaiset yritykset, kotimaansa tunnustavat ja omistajistaan tunnistettavat yritykset, ovat suomalaisen työn, suomeen syntyvän arvonlisän ja Suomeen maksettavien verojen kautta tämän kansakunnan hyvinvoinnin säilymisen kivijalka. Teidän työnne on isänmaan tämän päivän arjen näkymättömiä sankaritarinoita, joista te jokainen voitte olla ylpeitä. Meille yrittäjille isänmaa, itsenäisyys ja vapaus ovat isoja arvoja. Me tiedämme, että itsenäisyys vaatii yrittäjyyttä ja yrittäjyys edellyttää itsenäisyyttä. Siksi meille yrittäjille itsenäisyys on niin tärkeää.

 

Hyvät yrittäjät

 

Kun huomenna nostamme siniristilippua salkoon, sankarihaudoilla käydessämme tai kun sytytämme kaksi kynttilää illalla ikkunalle palamaan tai miten nyt sitten itse kukin itsenäisyyspäiväänne vietättekään, muistetaan kiittää menneitä sukupolvia saamastamme lahjasta, itsenäisestä Suomesta. Ja samalla, kun muistamme omat velvollisuutemme tämän lahjan hoidosta, säilyttämisestä ja sen siirtämisestä tuleville sukupolville entistä arvokkaampana ja parempana paikkana elää ja yrittää, muistakaamme kiittää itseämme siitä arvokkaasta työstä, jota me isänmaamme eteen teemme. Meille suomalaisille parhaassa maassa.
Näillä sanoilla ja ajatuksilla haluan toivottaa teille kaikille omasta ja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien puolesta hyvää itsenäisyyspäivän aattoa, tulevaa huomista itsenäisyyspäivää ja toivottaa teidän vielä kerran lämpimästi tervetulleeksi juhlimaan itsenäistä isänmaatamme.


Takaisin kirjoituksiin