Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset



Runsaan kuukauden kuluttua käytävät eduskuntavaalit ovat poikkeuksellisen tärkeät vaalit. Uudella eduskunnalla ja hallituksella tulee olla yksi tavoite yli muiden: Suomi on saatava takaisin kasvun uralle.

Tulevien päättäjien tehtävä ei tule olemaan herkkua. Menneitä ovat ajat, jolloin päättäjät kilvoittelivat siitä, kuka yhteisestä jaettavasta omille etupiireilleen parhaan potin kerää. Tulevan kauden päätökset koskevat enemmän saavutettujen etujen poistamista kuin uusien tarjoamista. Vastuullisen päättäjän on tähänkin pystyttävä.

 

Julkisen sektorin menojen suhde kansantuotteeseen on karannut käsistä. Olemme kyseenalaisella kärkipaikalla huippukireän verotuksen maana. Jatkuva verojen korottaminenkaan ei ole riittänyt, vaan lisävelkaa on otettu miljardeja. Velkaa, joka käytännössä on tulonsiirtoa tulevilta sukupolvilta. Ylisuuri julkinen sektorimme on nykyisellään jo uuden kasvun este.

 

Vaikka kasvu ei synny leikkauksista, on niiden tekeminen välttämätöntä. Samalla on kuitenkin oltava kykyä nähdä omilla poliittisilla päätöksillä mahdollistettava uusi kasvu.

 

Uuden kasvun ydin on yksityisellä sektorilla tehtävässä suomalaisessa työssä. Työtä tarvitaan lisää.

Työn lisääminen on sekä sen tarjonnan että ennen kaikkea kysynnän kysymys. Työn tarjonnan osalta tällä vaalikaudelle on ollut oikeansuuntaista kehitystä mm. eläkeuudistuksessa sekä työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa. Työn kysynnän osalta muutokset sen sijaan jumittuvat kerta toisensa jälkeen työmarkkinapöytiin. Kiitos kiitellyn konsensuspolitiikan.

 

Seuraavan hallituksen on otettava johtajuus käsiinsä myös työmarkkinakysymyksissä. Työmarkkinoiden uudistus on laitettava matkaan ja sen tavoitteena tulee olla suomalaisen työn kilpailukyvyn palauttaminen ja ylipäätään suomalaisen työn lisääminen nopealla aikataululla. Keskeisin keino tässä on viedä työtä ja työsuhdetta koskeva päätöksenteko entistä enemmän sinne, missä se tehdäänkin eli työpaikoille. Olkoon tes-järjestelmä, mutta annettaan siitä laillinen mahdollisuus sopia toisin, siellä missä asiat parhaiten tiedetään.

 

Sopimusjärjestelmä on hyvä ja laaja yhteisymmärrys kannatettavaa, mutta poliittisten päättäjien vastuuta maan kokonaisedusta se ei poista. Kun konsensus ei riitä, politiikka päättää. Se on demokratiaa.

 

Rohkeita päättäjiä odottaen,

Jyrki Mäkynen


Takaisin kirjoituksiin