Etelä-Savon Yrittäjägaala 23.1.2016



Kunnioitetut yrittäjät, hyvät yhteistyökumppanit, juhlavieraat, arvoisat naiset ja miehet,

 

Oikein hyvää tammikuista lauantai-iltaa teille kaikille ja kiitos kutsusta ja mahdollisuudesta olla juhlistamassa yrittäjyyttä kanssanne tänään täällä Pieksämäellä, Etelä-Savon Yrittäjägaalassa. On ilo olla kanssanne tänään Veturitalleilla.

 

Kun tänä päivänä katsoo ympärilleen (enkä nyt puhu tästä Veturitallista, vaan yleisesti), on vaikea säilyttää optimismiaan. Varoitankin teitä jo heti alkuun siitä, että tässäkin puheessa käyn läpi asioita, jotka eivät ole mielestäni mallillaan. Erityisesti sanottu koskee yleistä taloustilannetta, mutta myös maamme poliittista ilmapiiriä.

 

Minä tunnustaudun tässä edessänne kuitenkin optimistiksi. Olen yrittäjä, olen siis optimisti. Uskon vankkumattomasti siihen, että Suomi ja me suomalaiset nousemme nykyisestä ahdingostamme. Nyt vain vaaditaan rohkeita ratkaisuja; ja niitähän me yrittäjät emme kaihda. Yrittäjille on ominaista esittää kyllä kuuluvaakin kritiikkiä yhteiskunnan menosta, mutta vastuunkantajina me myös aina haemme rakentavia ratkaisuja yhteiseksi hyväksi. Yrittäjyyshän on lopulta se keskeisin väline ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja lisäämiseksi.

 

Tulin jo viitanneeksi vallitsevaan taloustilanteeseen. Te tunnette vaikeudet aivan yhtä hyvin kuin minäkin, eivätkä ne surkuttelemalla ojennu. Me tiedämme, että maailmantalouden epävarmuus on kasvanut muun muassa Kiinan hidastuneen kasvun ja Lähi-idän tilanteen johdosta.

 

Myönteistä talousrintamalla on, että Euroopan talous on kääntynyt kasvun uralle. Erityisen hyvä asia on, että aiemmat ongelmamaat ovat pystyneet uudistamaan talouden rakenteita, minkä seurauksena ne ovat päässeet selvään kasvuun.

 

Meillä Suomessa tilanne on valitettavasti heikompi. Meillä kipeästi kaivattuja rakenneuudistuksia ei ole pystytty vielä toteuttamaan. Tämän vuoksi olemme jo jääneet selvästi jälkeen muun EU:n vauhdista ja tämä kehitys vain jatkuu, ellemme itse tee asialle jotain. Onneksi kuluvalle vuodelle on odotettavissa sentään lievää kasvua. Vaikka vienti ei ole päässyt toivottuun vetoon, kotimainen kulutuskysyntä kantaa positiivisen puolelle.

 

Meitä yrittäjiä kiinnostaa erityisesti se, miten pk-yritykset näkevät tulevaisuutensa. Tätä varten toteutamme pk-yritysbarometrin kahdesti vuodessa yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja Finnveran kanssa. Julkistamme uuden barometrin lähiviikkoina. Tässä vaiheessa on kuitenkin jo mahdollista arvioida, että syksyn barometrin viestittämät odotukset käänteestä parempaan näyttäisivät olevan toteutumassa.

 

Hyvät kuulijat,

 

Onneksi Suomessa ei ole jääty seisomaan pakkaseen tumput suorina. Asioita on pyritty saamaan liikkeelle ja maaliin. On vain niin, että isoissa asioissa vaikeuskertoimet ovat hurjia ja poliittiset paineet kovia. Nykyään ei voine väittää, että kriisitietoisuus ei olisi riittävää, vaikka joskus siltä näyttääkin. Ainakin itse tulkitsen tilanteen niin, että nyt kipuillaan välttämättömien muutosten äärellä. Ymmärrystä muutoksen tarpeesta on, mutta kun ne koskettavat omaa itseä, niitä kuuluisia saavutettuja etuja - oli ne sitten ansaittuja tai etukäteen ansaitsemattomina ulosmitattuja - niitä ei ole helppo sulattaa.

 

Juha Sipilän hallituksen taival on vasta alussa. Olemme antaneet julkisesti hallitukselle tunnustusta hyvästä ohjelmasta; olemme puhuneet jopa kaikkien aikojen parhaasta hallitusohjelmasta yrittäjyyden kannalta. Perustellusti.

 

Kerron mielelläni, mihin myönteisyytemme perustuu. Se perustuu esimerkiksi näihin hallituksen tavoitteisiin:

 

- Hallitusohjelmassa sitouduttiin pienentämään julkista sektoria ja olemaan lisäämättä kokonaisverorasitusta. Aivan toisenlainen lähtö kuin edellisellä hallituksella.

 

- Hallitus lupaa parantaa verotuksen yrittäjäkannusteita ja toteuttaa meidän ajamamme yrittäjävähennyksen pienimpien yritysten verotuksessa. Näitä uskottavia lupauksia paremmasta näkymästä tarvitaan, jotta usko tulevaisuuden investointeihin vahvistuu, investoinnit lähtevät liikkelle ja syntyy uusia työpaikkoja.

 

- Työmarkkinapolitiikassa, johon palaan tarkemmin, hallitus on tehnyt jotain ennen näkemätöntä. Se on pyrkinyt palauttamaan työmarkkinajärjestöille luisuneen lainsäädäntövallan sinne, minne se kuuluu – siis hallitukselle ja eduskunnalle. Hallituksen otekorkeus on oikea. Eri asia on, pitääkö ote vai ei.

 

- Turhan sääntelyn osalta on menossa järjestelmällinen työ yrittäjyyden esteiden karsimiseksi ja kannusteiden hakemiseksi lainsäädäntöä muuttamalla.

 

Arvoisat kuulijat,

 

Työmarkkinatilanne on ollut herkeämättömän mielenkiinnon kohteena vaalikauden alusta asti. Arvelen, että kiinnostus ei laannu aivan heti. Sen verran jännittäviä tilanteita on nähty ja nähdään vielä.

 

Hallituksen työmarkkinoihin kohdistuvat toimet tähtäävät osaltaan Suomen talouden 10 miljardin euron kestävyysvajeen korjaamiseen. Hallitus pyrkii toteuttamaan toimenpiteitä, joilla olisi selkeä, mitattavissa oleva vaikutus kustannuskilpailukykyyn. Eri arvioiden mukaan olemme jääneet kustannuskilpailukyvyssä tärkeimmistä kilpailijamaista jälkeen noin 15 prosenttia, kun sitä mitataan yksikkötyökustannuksilla.

 

Hallituksen tavoittelemalla yhteiskuntasopimuksella tai sitä korvaavalla kilpailukykypaketilla tavoitellaan korkeintaan noin viiden prosentin parannusta kilpailukykyyn. Toteutuessaankin yhteiskuntasopimus hoitaisi siis vain osan kilpailukykyvajeesta. Pääosa vajeesta jäisi edelleen työmarkkinasopimusten varaan, eli erittäin epävarmalle pohjalle. Lisäksi on äärimmäisen tärkeätä huomata, että yhteiskuntasopimuksen valmistelussa ei ole ollut esillä sellaisia rakenteellisia muutoksia, jotka turvaisivat kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa. Ja tätä koskeva uskottava viesti on aivan välttämätön investointien liikkeelle saamiseksi.

 

Hallituksella on omissa käsissään ratkaisu kilpailukykyongelmaan. Hallituksen ohjelmassa on sitouduttu työmarkkinoiden uudistukseen, joka toteutuessaan kuroisi kiinni koko kilpailukykyvajeen ja huolehtisi kilpailukyvyn säilymisestä myös jatkossa. Se on lupaus laajentaa oleellisesti työpaikalla tapahtuvan sopimisen mahdollisuuksia kehittämällä lainsäädäntöä.

 

 

Työpaikkatason sopimismahdollisuuksien lisääminen antaisi eväitä parantaa tuottavuutta juuri kullekin työpaikalle parhaiten soveltuvin keinoin ja mitoittaa kustannukset yrityksen kilpailukyvyn kannalta oikealle tasolle. Työehtojen sopiminen työpaikoilla olisi niin työnantajien kuin työntekijöidenkin etu. Lokakuussa tekemämme kyselyn perusteella kävi ilmi, että työpaikkatason sopiminen johtaa työntekijöiden kannalta lähes pelkästään myönteisiin vaikutuksiin. Työpaikkasopiminen parantaa yrittäjien mukaan työllisyyttä ja pitkällä aikavälillä myös työntekijöiden palkkatasoa. Ja etenkin pienissä yrityksissä sopimisen ilmapiiri on olemassa. Tätä viestiä vahvistaa mm. tällä viikolla julkaisemamme selvitys Työolobarometrin tuloksista, joiden mukaan pienissä yrityksissä työtekijöiden ja työnantajan välit ovat luottamukselliset, työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti ja työpaikan avoimuus on lisääntynyt.

 

 

Viittasin jo hallituksen toiveeseen saada sovittua laajasta yhteiskuntasopimuksesta. Yrittäjien näkökulmasta yhteiskuntasopimuksen syntyminen olisi suotavaa, jos sillä tavoin saadaan parannetuksi kilpailukykyä ja vakautetuksi tilannetta työmarkkinoilla.

 

Yksiselitteisenä kantanamme on, että työpaikkasopimisen laajentamista ei kuitenkaan pidä ottaa osaksi yhteiskuntasopimusneuvotteluja. Tässä asiassa on edettävä hallituksen johdolla kohti lainsäädäntömuutoksia. Valmistelu onkin meneillään kolmikantaisessa työryhmässä, jonka työn pohjalta hallitus valmistelee oman esityksensä.

 

Hyvä juhlaväki,

 

Hallitus on kerännyt itselleen riittävän määrän haasteellisia tavoitteita ja hankkeita. Annan hallitukselle pisteet rohkeudesta, jolla se on agendansa rakentanut.

 

Yksi hallituskauden tärkeimmistä ja samalla vaikeimmista harjoituksista on sote- ja aluehallintouudistus. Yrittäjyyden näkökulmasta uudistus on tärkeä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kasvava yritystoiminnan markkina. Lisäksi sote-palveluiden osuus koko taloudesta on niin suuri (yli 20 mrd €), että ratkaisulla on väliä meille kaikille, niin yrittäjille kuin muillekin kansalaisille.

 

Me olemme katsoneet, että hallituksen sote-linjauksen ydin on onnistunut. Se on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen pitkälti kansalaisten valinnanvapauteen perustuen. Kannustamme hallitusta pitämään linjauksistaan kiinni ja viemään uudistusta päättäväisesti eteenpäin nimenomaan valinnanvapauden pohjalta.

 

Uskomme, että asiakkaiden valinnanvapauteen perustuva järjestelmä tehostaisi palvelutuotantoa ja kannustaisi samalla entistä parempaan palveluiden laatuun. Välttämätöntä on huolehtia siitä, että pienille yksityisille yrityksille taataan tasapuoliset edellytykset toimia markkinoilla suurten julkisten ja yksityisten tuottajien kanssa. Asiakkaan valinnanvapaus ja palveluseteli, ei pieniä toimijoita ulossulkevat massiiviset kilpailutukset - siinä on ratkaisun ydin.

 

Sote-uudistuksessa olisi ollut riittävästi vaikeuskertoimia jo sellaisenaan. Hallitus osoitti kunnianhimoa ja kylmäpäisyyttä yhdistämällä siihen aluehallintouudistuksen. Toteutuessaan nämä uudistukset myllertävät suomalaisen kansanvallan ja lähidemokratian.

 

Uudet itsehallintoalueet – tai maakunnat – ovat myös merkittäviä elinkeinopoliittisia toimijoita. Kunnilta puolestaan lohkaistaan pois puolet niiden budjeteista. Silti ja ehkä jopa sen vuoksi kuntien elinvoimapolitiikan merkitys kasvaa.

 

Meille yrittäjille uudistus sopii pääosin hyvin. Se, mitä me hartaasti toivomme, on että hallitus toteuttaa uudistuksen omien linjaustensa mukaisesti.

 

Hyvät kuulijat,

 

Maan hallituksen linjaukset - mm. edellä mainitsemani - ovat luoneet yrittäjäkentässä uskoa valoisampaan tulevaisuuteen. On ollut havaittavissa positiivista odotuksen ilmapiiriä seisovan veden liikkeelle lähdöstä. Tätä toivon liekkiä ei saa päästää sammumaan. Surkeinta olisi, että hallitus itse puhaltaisi sytyttämänsä liekin sammuksiin.

 

 

Hyvät ystävät,

 

Nyt on juhlan aika. Yrittäjät ja yrittäjyys ovat juhlimisen arvoista. Te olette tämän maan rakentajia ja te tulette viemään tämän maan kohti menestyksekästä tulevaisuutta.

 

Haasteet on tehty voitettaviksi ja juhlat on tehty juhlittaviksi!

Näillä sanoilla toivotan teille virkistävää ja kaikin puolin antoisaa gaala-iltaa!


Takaisin kirjoituksiin