EPY itsenäisyysjuhla 2016



Arvoisa Suomen Yrittäjien kunniapuheenjohtaja, kunnioitetut yrittäjät, hyvät yrittäjien ystävät, naiset ja miehet

Olen saanut olla tässä paikassa, Törnäväsalin puhujapöntössä itsenäisyyspäivän aattona Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien itsenäisyydenjuhlassa, monena vuonna toivottamassa teidät tervetulleeksi juhlimaan itsenäistä isänmaatamme, aivan kuten tuo puheenjohtaja Anne Niemi teki tänään. Olen saanut osallistua tähän tilaisuuteen kaikkina 14 vuotena lukuun ottamatta viime vuotta, mutta tänään tunnen erityistä kiitollisuuden aihetta. Tuon kiitollisuuden aiheena on kahden merkittävän asian yhdistyminen: suuresti arvostamani isänmaamme itsenäisyyden juhla sekä mahdollisuus pitää tässä tilaisuudessa juhlapuhe juuri teille eteläpohjalaiset yrittäjät ja yrittäjien ystävät. Arvostan tätä tilaisuutta hyvin paljon. Kiitos tästä mahdollisuudesta.

 

Hyvä juhlayleisö,

huomenna, jos luoja suo, saamme juhlistaa itsenäistä Suomea, isänmaamme 99. Itsenäisyyspäivää. Tuo joulukuun 6. päivä on meille suomalaisille edelleen hyvin merkityksellinen päivä. Uskon, että moni teistä jakaa tämän mielipiteen kanssani. Isänmaan itsenäisyys on iso arvo, edelleen lähes kaiken muun ylittävä. Tätä meissä suomalaisissa ei ole muuttanut lisääntynyt kansainvälisyys, ihmisten liikkuvuus, integraatio tai globalisaatio.

 

Kiitollisena, kunnioituksella ja ylpeydellä me voimme itsenäisyyspäiväämme viettää. Kiitollisena meitä edeltävien sukupolvien työn tuloksista, kunnioittaen heidän valintojaan ja uhrauksiaan sekä ylpeydellä siitä, miten hyvän maan me nykysukupolvet olemme edeltäviltämme perinnöksi saaneet - isänmaaksemme ja sitä edelleen rakennettavaksi.

 

Ei todellakaan ole lainkaan liioiteltua sanoa, että Suomi ja Suomen itsenäisyys on vertaansa vailla oleva menestystarina. Sitä se on. Vertaillaan sitä sitten mihin tahansa. Tässä tarinassamme on monia kohtia, jotka antavat meille aiheen olla ylpeitä; itsenäistyminen sekasortoisesta Venäjästä 1. maailmansodan jälkeisessä tilanteessa, itsenäisyyden säilyttäminen talvi- ja jatkosodissa, taloudellinen nousu sotien jälkeen, tasa-arvoisen ja kaikille mahdollisuudet tarjoavan sivistysyhteiskunnan rakentaminen, taloudellinen uudelleen nousu 90-luvun syvästä lamasta, jne vain joitakin mainitakseni. Kaikki nämä, ja monet mainitsemattani jääneet, itsenäisyytemme ajan merkittävät teot ovat vaatineet vahvaa tahtoa isänmaan suunnasta, viisaita johtajia, kansakunnan yhtenäisyyttä, kovaa työtä ja isoja uhrauksiakin. Ja näitä tekoja ei olisi tehty, ellei riittävän monella suomalaisella olisi ollut halu asettaa kokonaisuus, yhteisen isänmaan etu, yksittäisen yksilön edun edelle.

 

Hyvät kuulijat,

vaikka tuossa isänmaamme tarinassa on monia suunnattoman ison arvostuksen ansaitsevia asioita, minulle nuo sotavuosien sankariteot ovat ehkä kuitenkin ne kaikkien merkityksellisimmät.

Vaikka jotkut joskus moittivatkin, että suomalainen itsenäisyyden juhliminen on liiaksi näiden sotavuosien muistelemista, minusta nuo teot, tuon ajan miesten ja naisten uhraukset ovat olleet mittaamattoman arvokkaita niin isänmaalle kuin meille jälkipolvillekin. Ja sen arvon, sen mittaamattoman arvon, ne ansaitsevat, ansaitsevat itsenäisyyden vietossa, ansaitsevat jokaisena päivänä.

 

Hyvät ystävät,

asioiden suhteuttaminen on joskus kovin vaikeaa. Siksi on avartavaa asettaa omasta mielestä tässä ja nyt olevat haasteet isompaan yhteyteen. Näinä 24 tunnin vuosityöajan lisäämisen ja nolla-palkankorotusten tuskaisina aikoina, on hyvä muistaa että eivät kyselleet saavutettujen etujensa tai työpanoksensa arvon perään sotavuosina ne 600 000 miestä ja 100 000 naista, jotka isänmaan itsenäisyyden puolesta sotiin osallistuivat. Kun isänmaa tarvitsi, kutsuun vastattiin. Nuorimmat vasta 17-vuotiaina, lähes 90 000 tuolle matkalle jääneenä, lähes 200 000 sotavamman kanssa palanneina, kymmenien tuhansien leskien ja orpojen sekä yli puolen miljoonan kodittomaksi jääneen joukkoon.

 

Tänä päivänä keskuudessamme elää yhä hieman yli 20 000 sotiemme veteraania, joiden keski-ikä on jo yli 91 vuotta. Tulevina vuosina tämä arvokas joukko entistä nopeammin harvenee ja ennen pitkää poistuu keskuudestamme. Tätä maata puolustaneiden veteraanien uhraus itsenäisen isänmaan säilyttämiseksi on niin arvokas lahja, että älkäämme ikinä unohtako sen suuruutta. Ja meidän nykypolven tehtävänä on huolehtia sen siirtymisestä myös tuleville sukupolville. Vain historiansa tunteva, tunnustava ja arvostava kykenee rakentamaan tulevaisuuttaankin kovalle pohjalle.

 

Hyvät kuulijat,

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö muistutti meitä kaikkia alkuviikosta pitämässään tiedotustilaisuudessa, millainen maa meillä on isänmaana. Presidentin lista siitä, missä kaikessa me suomalaiset olemme kansainvälisessä vertailussa hyviä, oli pitkä. Suomi on maailman vakain valtio. Suomi on maailman turvallisin maa. Suomessa on maailman paras hallinto. Suomessa on maailman riippumattomin oikeuslaitos. Suomi on maailman viidenneksi onnellisin maa. Suomi on vuodesta toiseen koulutuksen tilaa ja tuloksia mittavan Pisa-tutkimuksen kärkimaita. Vaikka tässä on vain pieni osa kaikesta, missä olemme hyviä, jo nämä kertovat, että tässä maassa on tehty paljon hyvää työtä. Ja kuten presidentti Niinistö sanoi: tekijät näkyvät, kun menee peilin eteen. Me suomalaiset, meitä edeltäneet sukupolvet ja me, yhdessä me olemme tämän aikaansaaneet. Tämä on valtavan hyvä maa elää.

 

Meillä on siis hieno maa ja meidän yhteiskunnan perusteet antavat eväät ponnistaa vaikka mihin.

Mutta miksi sitten tätä aikaa leimaa jonkinlainen negatiivisuus, näköalattomuus, haluttomuus tarttua asioihin, valitus ja kaiken uuden vastustaminen ilman omaa vaihtoehtoista ratkaisua? Emmekö näe sitä kaikkea hyvää, mikä meillä on? Vai luulemmeko, että kaikki se, mitä on saavutettu on itsestään selvää, saavutettu etu? Olemmeko me edelleen halukkaita tekemään työtä tämän kaiken säilymisen ja sen edelleen kehittämisen eteen?

 

Näitä kysymyksiä olen itselleni esittänyt. Ja olen joutunut niitä vähän muillekin esittämään viimeisen parin vuoden aikana, kun olen tässä puheenjohtajan tehtävässä toiminut.

 

Hyvät kuulijat,

kun seuraavaksi keskityn maamme talouden tilanteeseen, sen ongelmiin ja niiden ratkaisuihin, joku voi kysyä, miten talous kuuluu itsenäisyyteen. Vastaus on hyvin selvä: niin kuin aina, mutta tänä päivänä entistäkin korostuneemmin, omasta taloudesta huolehtiminen on erittäin kiinteä osa itsenäisyyttä ja riippumattomuutta.

 

Hyvät yrittäjät,

te kaikki hyvin tiedätte Suomen talouden tilanteen. Sitä ei edes teille tarvitsisi kuvata, mutta mainitsen kuitenkin tiiviisti faktat siitä, mitä on tapahtunut vajaan 10 vuoden aikana. BKT:mme on noin vuoden 2006 tasossa, vienti yli -10 %, yksityiset investoinnit yli -20 %, valtion velka yli kaksinkertaistunut ja työttömänä lähes 500 000 suomalaista.

 

Senkin te kaikki hyvin tunnette, mistä tämä vajaa vuosikymmen sitten alkanut kehitys lähti liikkeelle; finanssikriisistä lähdettiin ja velkakriisiin kautta tultiin reaalitalouden kriisiin. Ja me suomalaiset avoimena taloutena mukana siinä totta kai. Mutta toisin kuin alaspäin tullessa, me emme ole kyenneet pääsemään mukaan siihen kasvuun, joka jo useita vuosia maailmakaupassa, meidän päämarkkina-alueillamme ja kilpailijamaissamme on toteutunut.

 

Tällä hetkellä bkt:mme kasvaa muutaman prosentinkymmenyksen vauhtia. Hyvä sekin, mutta näissä olosuhteissa täysin riittämätöntä muuttaakseen talouden isoa kuvaa. Edelleenkään mitkään talouden kovat empiiriset faktat eivät osoita todellisen käänteen tapahtuneen. Tilannetta valaisee mielestäni erinomaisesti seuraavat luvut: 2000-luvun alun keskimääräiseen kasvuvauhtiin tai ennen finanssikriisiä tehtyjen ennusteiden keskiarvoon nähden olemme tänä vuonna menettäneet potentiaalisena kasvuna lähes neljänneksen bkt:sta; euroina laskettuna 45-50 mrd €, 22-26 mrd € veroja.

 

Kun katsoo tätä kokonaisuutta: edellä esittämiäni talouden kehityslukuja ja aiempi lista esimerkeistä, joissa olemme kärjessä vertailussa muihin maihin, on pakko kysyä: mikä tässä yhtälössä on vikana. Vastaan kysymykseen saman tien: me emme ole kyenneet uudistamaan kansantaloutemme rakenteita niin, että tässä ympäristössä suomalainen työ olisi säilyttänyt kilpailukykynsä. Oleellisin koko tämän kokonaiskuvan kannalta on siis suomalainen työ ja sen kilpailukyky. Työn ja kilpailukyvyn tekevät suomalaiset yritykset, sen mahdollistamisesta viime kädessä vastaa poliittinen päätöksenteko.

 

Hyvät kuulijat,

maamme nykyistä hallitusta ei voi moittia hyvien, jopa kunnianhimoisten tavoitteiden asettamisen puutteesta omassa hallitusohjelmassaan. Me yrittäjät olemme sanoneet hallitusohjelmaa jopa kaikkien aikojen parhaaksi hallitusohjelmaksi yrittäjyyden näkökulmasta.

 

Hallitukselle pitää antaa tunnustus myös lähes kaikkien ohjelmansa suurten rakenneuudistusten eteenpäin viemisestä (sote- ja maakuntauudistus, jakamistalous, biotalous, parempi säätely, osittain verotus). Sen sijaan yhdessä keskeisimmässä, Suomen talouden nopean ja pysyvän käänteen mahdollistavan uudistuksen, työmarkkinoiden rakenteellisen uudistuksen, osalta hallitus on antanut sitoa kätensä ja antautunut työmarkkinakorporaatioiden painostuksen alla.

 

Jäykkä työmarkkinajärjestelmämme on suurin syy suomalaisen yhteiskunnan suurimpaan haasteeseen, meidän massatyöttömyyteen. Tämä on työttömänä olevien yksilöiden ison inhimillisen tragedian lisäksi suurta yhteiskunnallista tuhlausta. Työttömyyden hoito maksaa yli 7 mrd€ vuodessa. Se on siis kallista sekä meille että meidän lapsillemme, joiden maksettavaksi nyt kasvava velkataakka lankeaa.

 

Tuon suurtyöttömyyden nujertaminen pitää olla tämän maan päättäjien keskeisin tehtävä. Sen pitää ajaa kaikkien muiden asioiden ohi. Sen on oltava kaikkien kärkihankkeiden kärki.

 

Me yrittäjät olemme jo olleet vahvasti mukana näissä työttömyyden nurjertamistalkoissa viime vuosina. Tästä ehkä se kaikkien konkreettisin osoitus on, että lähes kaikki yksityisen sektorin nettotyöpaikat - lähes 110 000 - ovat tällä vuosituhannella syntyneet juuri teidän yrityksiinne, pk-yrityksiin, painottuen näissäkin vielä aivan pienimpiin yrityksiin. Tälle kehitykselle ei ole näköpiirissä muutosta. Siksi olen täysin vakuuttunut, että yrittäjät tulevat vastakin tekemään varmasti oman merkittävän osansa, kunhan sen tekeminen mahdollistetaan, se on kannattavaa ja kannustavaa.

 

Jotta tämä olisi mahdollista, meidän on avattava Suomi avoimemmin kilpailulle kaikessa mahdollisessa toiminnassa. Tämä koskee etenkin suomalaisia työmarkkinoita ja julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevia palveluita, sote-palveluja etunenässä.

 

Suomi ei voi menestyä kovassa avoimien kansakuntien välisessä kilpailussa, jos se on vastakin järjestövaltainen talous, jossa on maailman jäykin palkanmuodostus, Euroopan keskitetyin työmarkkinamalli sekä aivan ainutlaatuinen yleissitovuus, joka tappaa kilpailua työmarkkinoilla. Tämä malli ei toimi avoimen talouden ja globaalin kilpailun Suomessa, ja siitä kärsivät eniten työttömämme ja pienet yritykset, joilla ei ole mahdollisuuksia vastata kansainväliseen kilpailuun. Tänään työmarkkinamme joustavat valitettavasti pääasiassa työttömyyteen.

 

Tämä malli meidän on uudistettava. Ja se uudistuu joka tapauksessa tavalla tai toisella, hallitusti tai pakolla. Kyse on vain siitä, millainen hinta uudistuksen viivyttämisestä tullaan maksamaan. Tämä malli pitää uudistaa, jotta Suomeen saadaan kasvua ja työpaikkoja. Suomesta on rakennettava kansainvaltainen markkinatalous, jossa on hyvä yrittää, omistaa, investoida ja työllistää.

 

Pienen maan, aivan kuten pienen yrityksenkin, on välttämätöntä omata joustavuutta ja ketteryyttä voidakseen reagoida maailman nopeisiin muutoksiin.

 

Me tarvitsemme Suomeen tämän ajan työmarkkinat - sellaiset työmarkkinat, jotka mahdollistavat menestymisen ja työllistämisen avoimessa taloudessa. Työmarkkinat, joissa yrittäjä uskaltaa palkata työntekijöitä ja joissa on vapaus ja mahdollisuus sopia työehdoista työpaikalla myös työehtosopimuksista poiketen, jos näin työpaikalla yhdessä halutaan. Työmarkkinat, joissa jokainen työntekijä on yhtä arvokas riippumatta siitä, minkä värinen hänen ihonsa on, mitä poliittista kantaa hän edustaa ja onko hän jonkun liiton jäsen vai ei. Työmarkkinat, jotka aina kannustavat ottamaan vastaan työtä, eikä koskaan suosi elämään muiden kustannuksella. Työmarkkinat, joissa henkilöstö voi osallistua yrityksen hallintoon siten, että malli aidosti sovitaan kullakin työpaikalla erikseen sen työpaikan tilanteesta käsin.

 

Hyvät kuulijat,

me yrittäjät arvostamme tätä hienoa isänmaatamme todella paljon ja haluamme olla sen edelleenkehittämisessä vahvasti mukana. Siksi meidän järjestömme tehtävänä on toimia vastuullisesti, rakentavana ja ratkaisuhakuisena yhteistyötahona maan päättäjien ja muiden yhteiskunnassa vaikuttavien tahojen kanssa. Me toimimme arvojen mukaisesti rohkeasti, luotettavasti ja uudistaen. Me emme pelkää arvostelua, jota uudistajat aina saavat osakseen, koska kysymys on Suomen suunnasta. Meidän ratkaisumme kestävät arvostelun ja kriittisen arvioinnin, koska me emme koskaan halua hyvää lisää vain itsellemme, vaan mahdollisuuden tuottaa hyvää kauttamme kaikille suomalaisille. Yrittäjien etu on aina myös Suomen ja suomalaisten etu.

 

Hyvät kuulijat,

elämme isojen muutosten, nopeidenkin muutosten aikaa. Globalisaatio ja kilpailu hyvinvoinnista haastavat jatkuvaan uudistamiseen, joka ei ole kaikille helppoa. Epävarmuudessa on kiehtovaa pyrkiä hakemaan turvallisuutta vanhasta. Länsimainen liberaali demokratia on vaikeuksissa. Ei-liikkeet ja helppoja vastauksia monimutkaisiin, vaikeisiinkin kysymyksiin antavat ryhmittymät kasvattavat suosiotaan. Maailman muutokset ovat yllättäviä ja vaikeasti ennustettavia.

 

Pienen avoimen kansakunnan paras turva tällaisessa maailmassa on pitää omat asiat kunnossa. Kunnossa oleva talous, yritysten mahdollisuudet vastata kansainväliseen kilpailuun omilla toimillaan ja kansakunnan yhtenäisyys, kaveria ei jätetä -henki ovat se kivijalka, jolta on turvallista ponnistaa epävarmassa maailmassa.

 

Pienet ja keskisuuret suomalaiset yritykset, kotimaansa tunnustavat ja omistajistaan tunnistettavat yritykset ovat yhä merkittävämpi osa talouttamme. Teidän työnne on isänmaan arjen sankaritarinoita, joista te jokainen voitte olla ylpeitä. Me tiedämme, että yrittäjyys edellyttää itsenäisyyttä ja itsenäisyys vaatii yrittäjyyttä. Siksi meille yrittäjille itsenäisyys on niin tärkeä.

 

Näillä sanoilla haluan toivottaa teille kaikille miellyttävää itsenäisyyden aaton juhlaa, hyvää huomista itsenäisyyspäivää. Kiitos mielenkiinnostanne.


Takaisin kirjoituksiin